EU:n yritystuet jaetaan Horisontti 2020 -ohjelman kautta

EU-tuet kanavoidaan ensisijaisesti jäsenmaille

EU-tuet kanavoidaan Horisontti 2020 -ohjelman kautta EU:n jäsenvaltioissa sekä muutamassa muussa kumppanuusmaassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille (kuva: wikimedia.org)

EU-tuet tulivat yksittäisten innovatiivisten pk-yritysten haettavaksi vuonna 2014. EU:n yritystuki kattaa 75 % projektin kokonaiskustannuksista, ja sitä on tarjolla yksittäiselle kehityshankkeelle 50 000 € – 2,5 miljoonaa €.

Vaikka EU-tuki saattaa kuulostaa monelle vielä tässä vaiheessa kaukaiselta tai vieraalta, uskomme suomalaisten PK-yritysten löytävän ja innostuvan EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista melko nopeasti.

Yleensä meidän ensimmäinen vinkki yritystuista kiinnostuneelle yritykselle on, että kotimaiset yritystuet ja EU-tuet eivät ole toistensa kilpailijoita. Eli EU:lta haettavat tuet ovat erinomainen lisä ELY-keskusten ja Tekesin myöntämälle rahoitukselle.

Tiivistetysti EU-tuki eroaa kotimaisista vaihtoehdoista siinä, että:

  • sitä on tarjolla jopa 2,5 miljoonaa euroa,
  • sitä ei lasketa de-minimis-tuen piiriin,
  • hakuprosessi on kokonaan englanniksi ja
  • kilpailu rahoituksesta on erittäin kovaa.

EU-tuet on jopa 2,5 miljoonaa ja kattavat 75 % hankkeen kustannuksista

Pk-yrityksille myönnettävät EU-tuet jaetaan ensisijaisesti LEIT-ohjelman kautta (Leadership in Enabling and Industrial Technologies). Ohjelmassa tuetaan

  • ICT-teknologiaan,
  • nanoteknologiaan,
  • edistyneisiin materiaaleihin,
  • edistyneisiin valmistusprosesseihin,
  • bioteknologiaan ja
  • avaruuteen liittyviä hankkeita.

Euromääräisesti EU-tuki vaihtelee teknologian kehitysasteesta riippuen. Peukalosääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että tukea on saatavilla aina 50 000 eurosta (Phase 1) 2,5 miljoonaan euroon (Phase 2) asti. Rahoituksen tulee kattaa 75 % kehityshankkeen kustannuksista.

HUOM!  Yksittäisille kehityshankkeille voidaan myöntää erityistapauksissa jopa yli 2,5 miljoonaa euroa 100% tukea.

Teoriassa hakuprosessi on helppo ja suoraviivainen

Teoriassa EU-tuet ovat helposti haettavissa. Tukia haetaan Horisontti 2020 -ohjelman kautta, johon on kerätty suurin osa erilaisista tukimahdollisuuksista. Tämän lisäksi EU on panostanut hakuprosessiin ja pyrkinyt tekemään tukien hakemisesta mahdollisimman yksinkertaista ja suoraviivaista. Yrityksen tai sen edustajan tarvitsee ainoastaan:

  • laatia kirjallinen hakemus englanniksi ja
  • toimittaa se EU:n ylläpitämän portaalin kautta arvioitavaksi.
Kehittämisavustus haetaan kirjallisella hakemuksella

Tukea haetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Ongelmana on, että omaa hanketta ei pääse esittelemään henkilökohtaisesti.

Tämän jälkeen yritys voi nostaa jalat pöydälle ja odottaa myönteistä rahoituspäätöstä. Hieman tarkempi infographic hakuprosessista löytyy TÄSTÄ.

Todellisuudessa hakuprosessiin sisältyy monta ongelmaa

Valitettavasti hakuprosessi ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista (paitsi silloin, jos ruusuissa on terävät piikit ja tanssijalla ei ole kenkiä) ja se eroaa merkittävissä määrin kotimaisten yritystukien hakuprosessista (esimerkiksi ELY:n kehittämisavustus tai Tekesin NIY-ohjelmat).

Hakuprosessin ongelmat pk-yrityksen näkökulmasta ovat tiivistetysti:

  1. haku on ”kerrasta poikki” (eli hakemus joko hyväksytään sellaisenaan tai se hylätään),
  2. rahoitusta myönnetään ainoastaan noin 6 %:lle arvioitavaksi toimitetuista hakemuksista,
  3. hakuprosessi on kokonaan englanniksi ja
  4. sopivan ohjelman valinta on ERITTÄIN haastavaa.

Ota kumppaniksi asiantuntija ja hallitse rahoitusriskiä

PK-yritykset ovat resurssien ja tietotaidon osalta erilaisia. Tästä johtuen emme voida antaa kaikille soveltuvaa ”Toimi hakuprosessissasi näin…” -tyyppistä ohjetta. Sen sijaan jokaisen yrityksen kannattaa pohtia omista lähtökohdista riippuen seuraavia näkökulmia:

  1. Kannattaako EU-tukien hakemusprosessi ulkoistaa kokonaan tai osittain konsultille?
  2. Haluammeko kantaa rahoitusriskin?

Noin 6% yrityksistä saa rahoituksen

Asiantuntijalla tulisi olla kokemusta EU-rahoituksesta

Asiantuntijalla tulisi olla kokemusta EU-rahoituksesta

Kaikista ikävin ero EU-tukien ja kotimaisten yritystukien välillä on, että hankkeet arvioidaan ja EU-tuet myönnetään ainoastaan kirjallisen hakemuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjällä tai yrityksen edustajalla ei ole mahdollisuutta esittää tai ”avata” omaa innovaatiotaan asiamiehelle tai EU:n edustajalle.

Kaikki mahdollinen tieto tulee tiivistää annettuun tilaan ja lisätietoa tai tarkennuksia ei  jälkikäteen kysellä. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa kaikki arvioinnissa tarvittava tieto tulee esittää kirjallisessa hakemuksessa, joka on (Phase 1) enintään 10 sivua pitkä!

Tämän lisäksi hakuprosessi on ”kerrasta poikki”. Kärjistetysti sanottuna hankkeelle myönnetään hakemuksen perusteella joko täydet EU-tuet tai ei senttiäkään.

Kolmanneksi EU-tuki haetaan tietyn ”ongelman” ratkaisuun (rahoitusta haetaan ”call” mukaisille hankkeille). Tällöin kehityshankkeen, kirjallisen hakemuksen ja callin tulee vastata toisiaan täydellisesti. EU on vielä ottanut tässä asiassa yhdenvertaisuuden nimissä tiukan linjan ja hakemuksista arvioidaan ainoastaan ne kohdat, jotka vastaavat kyseistä hakua. Eli jos esimerkiksi hakupaperit on toimitettu ”väärään” ohjelmaan tai hanke on muotoiltu callin näkökulmasta huonosti, onnistumisprosentti on käytännössä nolla.

Neljänneksi EU-tukien kohdalla hakemusten ”läpimenoprosentti” on huomattavasti pienempi kuin ELY:n tai Tekesin hakemuksissa. Ensimmäisten tilastojen valossa ainoastaan noin 6 % kaikista PK-yritysten hankkeista tulee saamaan rahoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimäärin 94 yritystä 100:sta ei saa senttiäkään vaivanpalkkaa! Kaikkein heikoin tilanne on biotekniikan ja ICT:n parissa, missä rahoituksen todennäköisyys on vaivaiset 3  %.

Oma kukkaro ohjaa hakuprosessin kustannuksia

EU-tukien hakemiseen liittyvät kustannukset vaihtelevat merkittävästi yritysten ja hankkeiden välillä. Halvimmillaan varmasti päästään, jos hankkeeseen liittyen on olemassa paljon valmiita selvityksiä ja yrityksen palkkalistoilla on EU-tukien asiantuntija (tai edes asiasta jotain tietävä). Myöskään tietynlaisen ”rahoittajajargonin” hallinta ei ole pahaksi. Kuten kaikkialla – kokemuksesta ja osaamisesta on hyötyä.

”Jos projekti on osaavissa käsissä, kustannukset ovat noin kaksi tai kolmen miestyöviikkoa.”

Toisaalta jos yrityksessä ei ole kokemusta EU-tukien hakemisesta, voi ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen olla järkevää. Aivan kuten edellä sanoin, käytetty työmäärä riippuu merkittävästi olemassa olevasta tiedosta. Nopeimmillaan hakemus Phase 1:een (rahoitusta 50 000 €) on mahdollista saada kasaan noin viikossa, mutta haettaessa Phase 2:een aletaan puhua helposti kuukautta pidemmästä ajasta. Lisäksi kaikkien liikkuvien osien, kuten esimerkiksi toisten yritysten, lisääminen projektiin luonnollisesti kasvattaa aikavaatimuksia.

Kuten kaikessa tietotyössä, myös Horisontti 2020 -hakemusten laadinta on pohjaton suo. Hakemusta voi hioa loputtomiin ja monesti takarajan sanelee ainoastaan asiakkaan maksukyky ja kantti. Peukalosääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että kustannuksia laskiessa (sisäiset ja ulkoiset) hyvä arvio on noin 4000 €/vko. Tuon summan jakautumiseen sisäisiin ja ulkoisiin kustannuksiin vaikuttaa puolestaan merkittävästi oma kiinnostus ja osaaminen.

Me iRahoituksella autamme yritystäsi saavuttamaan Horisontti 2020:n mahdollisuudet. Teemme yhteistyötä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ja moninkertaistamme rahoituksenne todennäköisyyden. Ota yhteyttä – rahoitusasiantuntijamme kertoo mielellään lisää Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Hyvä muistaa: EU-tuki ei ole ”uusi juttu”

Euroopan unionin myöntämä rahoitus kanavoidaan PK-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Horisontti 2020 jatkaa aikaisemman puiteohjelman FP7:n jalanjäljillä, jonka kautta tuettiin mm. yliopistojen tutkimushankkeita. Ohjelmassa ei ole sinänsä mitään ”uutta”, koska erilaiset EU-tuet ovat aina olleet osa unionin toimintaa.

Horisontti 2020 -ohjelma eroaa kuitenkin aikaisemmista tukiohjelmista ja esimerkiksi FP7:sta siinä, että tällä kertaa kehittämisavustusta myönnetään suoraan yksittäisten PK-yritysten kehittämishankkeille nk. SME-instrumentin kautta. Toisin sanoen yksittäinen suomalainen pk-yritys voi hakea kehittämisavustusta suoraan EU:lta omiin hankkeisiinsa!

Seuraavien seitsemän vuoden aikana EU-tukea on tarjolla yhteensä yli 70 miljardia euroa, josta noin 2,8 miljardia euroa on korvamerkitty pelkästään yksittäisille PK-yrityksille. Vuonna 2014 EU-tukea jaetaan noin 545:n pk-yrityksen kehityshankkeelle 230,5 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle on budjetoitu hieman tätä suurempi summa.

 

Autamme sinua hakemaan yritystukea - 100% rahoitustakuu!

Kerro meille tilanteestasi ja me kerromme veloituksetta kuinka sinun kannattaa edetä!