Yritystuki ilman riskiä

Yritystuki on erilaisiin työllisyyttä ja verotuloja kasvattaviin hankkeisiin jaettavaa julkisista rahoitusta. Yritystukea jaetaan vuosittain satoja miljoonia euroja, ja tulevaisuudessa tästä potista on tarkoitus kanavoida aikaisempaa suurempi osuus suomalaisille PK-yrityksille.

PK-yritykselle tarkoitettu yritystuki on erinomainen tapa

1. vauhdittaa kehityshanketta,
2. rahoittaa kansainvälistymistä ja
3. pienentää investoinnin riskiä.

Yritykseltä vaaditaan aina osittainen omarahoitus. Omarahoituksen osuus on tyypillisesti noin 20 % - 65 % projektin kokonaiskustannuksista. Toisin sanoen hankkeeseen ryhtyvän yrityksen tulee aina rahoittaa osa hankkeesta - kaikkeen ei voi saada tukea.

Yritystuki on erinomainen, ja joskus jopa ainoa, tapa rahoittaa kunnianhimoisia kehitys- ja kansainvälistymishankkeita.

Kuitenkin valitettavan usein yritystuet ja kehittämisavustukset jätetään hyödyntämättä, koska pk-yrityksillä ei ole aikaa syventyä hakuprosessiin ja siihen liittyviin koukeroihin. Suomen "vitsauksena" onkin ollut, että yritystukia ja kehittämisavustusta hyödyntää pieni porukka, joka hallitsee hakuprosessin.

Suomalaiset yritykset ovat tottuneet hakemaan yritystukea Tekesiltä tai ELY-keskuksilta. Sekä Tekes että ELY-keskukset tarjoavat erilaisia yritystukia ja kehittämisavustuksia aina tuotteen pilotoinnista kansainvälistymiseen.

Kotimaisten yritystukien etuna on, että Tekesin ja ELY-keskuksen kanssa toimiminen on yleensä helppoa. Tämän lisäksi hakuprosessin aikana käydään vuoropuhelua rahoittavan tahon kanssa ja hakemuksia on mahdollista täydentää hakuprosessin edetessä.

Vuoden 2015 alusta tiukentuneiden alueellisten rahoituslinjausten johdosta ELY-keskuksien tukia saa enää huomattavasti tarkemmin rajattuihin hankkeisiin. Samaisesta syystä johtuen monilla alueilla innovatiivisten yritysten keskeisimmäksi yritystuen lähteeksi on muodostunut Tekes. ELY-keskukselta voi ja kannattaa kuitenkin edelleen kysellä tukia hankkeisiin, jotka mukailevat heidän linjauksiaan.

Tekesin ja ELY-keskuksen lisäksi myös Euroopan Unioni myöntää yritystukia suomalaisille PK-yrityksille. Myös Euroopan unionin yritystuet on tarkoitettu innovaatiohankkeiden rahoittamiseen.

Euroopan unionin kanssa toimiminen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin Tekesin tai ELY-keskusten, mutta myös sen myöntämät yritystuet ovat erittäin mielenkiintoisia ja houkuttelevia.

Tällä hetkellä EU:n yritystuet koostuvat rakennerahastosta ja Horisontti 2020 –ohjelman rahoituksesta.

Suomalaisten PK-yritysten kannalta varteenotettava (ja erittäin ylenkatsottu) vaihtoehto on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja sosiaalirahasto (ESR). Näiden rahastojen varoja jakavat paikalliset ELY-keskukset ja maakuntaliitot.

Rakennerahastojen yritystukien hakemiseen on kaksi erillistä tapaa: Yritystukea haetaan joko suoraan rahoittavalta viranomaiselta tai Eura 2014 -järjestelmään lähetettävän hankesuunnitelman avulla.

Rakennerahastojen suurin etu on, että hakuprosessi tapahtuu suomeksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) myöntämät yritystuet ovat kehittämisavustusta. Kehittämisavustuksia myönnetään haastaviin ja laadullisesti korkeatasoisiin hankkeisiin, jotka parantavat yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Esimerkkejä kehittämisavustuksella rahoitettavista hankkeista ovat:

1. Kansainvälistyminen,
2. Tuotekehitys,
3. Liiketoimintaosaamisen edistäminen,
4. Kansainvälistymistä edistävät investoinnit.

Tuen saamiseksi ELY-keskukselle tulee esittää kirjallinen ja kattava suunnitelma, jossa esitellään mm. hankkeen tavoitteet, kustannukset sekä arvioidut vaikutukset. Suunnitelman sisältö (ja tavoitteet) vaikuttavat myönnettävän tuen suuruuteen ja tukiprosenttiin.

ELY-keskuksen myöntämää yritystuki kattaa 15 % - 50 % projektin hyväksytyistä kustannuksista.

Valtion omistama Innovaatiorahoituskeskus Tekes on keskittynyt kotimaisten tutkimus- ja kehitysprojektien tukemiseen. Tällä hetkellä Tekesin tärkein kohderyhmä ovat pienet sekä keskisuuret yritykset, jotka haluavat uudistua ja kasvaa kansainvälisillä markkinoilla.

Tekesin myöntämä tuki kattaa osan hankkeen kustannuksista ja on joko rahoitusta tai lainaa. Tukiprosentti ja tuen muoto ovat valitusta rahoitusohjelmasta riippuvaisia.

Rahoitusohjelmien määrä kasvaa tasaiseen tahtiin ja tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä muun muassa seuraavat ohjelmat:

1. TEMPO: Tukea startup-yrityksen alkuvaiheeseen
2. NIY: Tukea kaikista potentiaalisimmille startup-yrityksille
3. KIITO: PK-yrityksille tukea kansainvälistymiseen
4. INTO: PK-yrityksille tukea asiantuntijapalveluiden ostoon

Edellä mainittujen lisäksi Tekesillä on käynnissä myös muita ohjelmia. Tukimuodot, rajoitteet ja tarkoitus vaihtelevat ohjelmien välillä. Kysy lisätietoa sivun alareunasta löytyvästä Chatista.

Ei ole lainkaan tavatonta, että yritysrahoituksen hakeminen, tulosten seuranta ja raportointi vie useita henkilötyöviikkoja. Kun paperityön lisäksi tulisi toteuttaa myös yritystuella rahoitettava hanke, ei oma aika yksinkertaisesti riitä.

Euroopan unionin kanssa toimiessa asiat monimutkaistuvat entisestään. Vaikka yritystukien hakuprosessia on pyritty jatkuvasti helpottamaan, yrityksiltä edellytetään edelleen huomattavaa omatoimisuutta ja pitkäjänteisyyttä. EU hakemusten suurimmat ongelmat ovat tiivistetysti:

1. kaikki materiaali ml. hakemukset ovat englanniksi,
2. tieto on esitetty hankalasti ymmärrettävässä muodossa,
3. oikean hakuohjelman löytäminen on hankalaa ja
4. hakemusprosessissa noudatetaan kerrasta poikki –periaatetta.

Ongelmistaan huolimatta EU:n, Tekesin ja ELY-keskusten yritystuet ovat erittäin houkuttelevia, koska niiden avulla voidaan kätevästi nopeuttaa kehityshankkeita... ja mikäpä olisi parempaa kuin, että joku muu maksaisi osan projektin kustannuksista!

Lähes kaikki yritystuet ja kehittämisavustukset maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kehittämishankkeen toteuttavalla yrityksellä tulee olla uskottava suunnitelma hankkeen rahoittamiseen.

Hankkeen omarahoitusta helpottavat myös erilaiset maksujoustot ja lainajärjestelyt. Esimerkiksi ELY-keskuksen kanssa on mahdollista neuvotella, että tuki maksetaan esimerkiksi kahdessa tai jopa kolmessa osassa. Tällaisissa tapauksissa myös tarvittavan omarahoituksen osuus on huomattavasti pienempi.

Jos hanketta ei maksujoustoista huolimatta voida rahoittaa, on PK-yrityksille tarjolla myös muun muassa Finnveran myöntämää Siltarahoitusta. Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voin kertoa, että Siltarahoitus on varteenotettava vaihtoehto, koska sen saaminen on helppoa ja korko on mikroyrityksille luokkaa < 3 % (vuonna 2013 toteutunut hanke). Huono puoli Siltarahoituksessa on, että lainapaperiin vaaditaan yrittäjiltä henkilökohtaiset takaukset.