Innovaatiosetelin käyttö Horisontti 2020 hankkeen valmistelussa

Monia on askarrattunut miten innovaatioseteli soveltuu Eu:n rahoittaman Horisontti 2020 puiteohjelman rahoitushakemuksen valmisteluun.

Kerrataanpa alkuun vähän mistä on kyse:

  • Innovaatioseteli on n. 5000€ kertaluontoinen avustus ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankkimiseen
  • Horisontti 2020 on Euroopan komission puiteohjelma, josta yritykset ja organisaatiot voivat hakea innovaatiorahoitusta
    • Pk-yrityksiä houkuttelee erityisesti SME-instrumentti, josta yritys voi saada jopa 2 miljoonaa euroa innovaationsa kaupallistamiseen
    • Rahoitusta haetaan kirjallisella hakemuksella, jonka valmisteluun kannattaa käyttää huomattavasti resursseja. Omaa ideaansa ei nimittäin pääse pitchaamaan eikä lisätietoja voi toimittaa arviointiprosessin ollessa käynnissä, eli koko arviointi tapahtuu siis vain kirjallisen hakemuksen pohjalta.
    • Kilpailu on todella kovaa, sillä keskimäärin alle 10% hakemuksista johtaa rahoitukseen

Innovaatioseteli ja Horizon 2020

Tekesin avustuksia on voinut aikasemminkin käyttää suurien yhteistyöhankkeiden valmisteluun, mutta SME-instrumentti on usein rajattu tuettavan toiminnan ulkopuolelle. Nyt innovaatiosetelin myötä tähän näyttäisi tulevan muutos.

Risto Lustilan (Tekesin innovaatiosetelin tuotepäällikkö) kanssa käydyn lyhyen keskustelun perusteella yritykset voivat käyttää innovaatiosetelinsä myös SME-instrumentti osallistumisen valmisteluun, kunhan se liittyy innovaatiotoimintaan. Saman suuntaisen kommentin sain myös Tredean innovaatioseteli asiantuntijalta Jukka Reunavuorelta. Eli heidänkään mielestä mitään selkeää estettä setelin käyttämiselle SME-instrumentti hakemuksen valmisteluun ei ole.

Molemmat painottivat myös sitä, että innovaatioseteli on nyt testivaiheessa oleva rahoitusmuoto ja tästä syystä setelin käyttökohteita ei näin alkuun pyritä turhaan rajaamaan.

Innovaatioseteli ja Horizon 2020 pariutuvat siis hyvin yhteen. Seteleitä voi näillä näkymin käyttää:

  • sekä isojen yhteistyöhankkeiden valmisteluun
  • että myös SME-instrumentti osallistumiseen

Nämä on oikein mukavia uutisia! Kun hakemuksen valmisteluun saadaan avustuksen turvin hankittua ulkopuolista näkökulmaa ja osaamista, saadaan suomalaisten yritysten osallistumishalukkuutta sekä onnistumistodennäköisyyttä varmasti nostettua.

 

Innovaatisetelin yleisimmät hylkäysperusteet

Tekesin innovaatioseteli toimii jo täyttä häkää ja ensimmäiset hakijat ovatkin jo saaneet setelinsä. Valitettavasti sekaan mahtuu myös hylsyn saaneita. Kokeilun alkutaipaleen aikana noin 30% hakijoista on saanut hakemukselleen kielteisen päätöksen.

Tekesin tilaisuudessa 20.10 avattiin mm. yleisimpiä syitä siihen, miksi yritys ei saa innovaatioseteliä. Eli tällä kertaa tarjolla on ”Vältä nämä virheet” -tyyppinen blogi-postaus, jotta tiedät mitä innovaatiosetelillä ei rahoiteta.

Mokat ja hutilointi hakemuksessa

Ensimmäinen moka: Yritys ei valmistele hakemustaan kunnolla. Vastaan on kuulemma tullut hakemuksia, joissa on jätetty kokonaan kertomatta mihin innovaatiosetelillä ostettava palvelu liittyy tai mitä ongelmaa yritys sen avulla koittaa ratkoa. Eli, kun teet hakemusta kerro selkeästi miksi ja mihin yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista.

Toinen moka: Vastuuhenkilöksi nimetään joku yrityksen ulkopuolelta, eli esimerkiksi palvelua tarjoava konsultti. Tämä johtaa suorilta kielteiseen päätökseen. Projektin vastuuhenkilön pitää siis olla yrityksestä, joka hakee innovaatioseteliä

Kolmas moka: Kasvuhaluttomuus. Tämä on ehkäpä omaan korvaan särähtävin moka. Innovaatiosetelillä pyritään tukemaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä helpottamalla innovaatiotoiminnassa tarvitun osaamisen hankkimista. Kasvuhalun pitäisi siis olla itsestäänselvyys.

Yritys ei sovellukaan setelin käyttäjäksi

Neljäs moka: Ei tarkisteta yrityksen muodollista soveltuvuutta. Alla oleva lista ja Tekesin omat ehdot, kannattaa oikeasti tsekata läpi, jotta ei tule tehtyä turhaa työtä.

Mitä innovaatiosetelillä ei rahoiteta:

  • Toiminimiä
  • ”Pöytälaatikko” -yrityksiä. Hakijalla pitää olla vakiintunutta sekä odotettavissa olevaa liikeotoimintaa
  • Yrityksiä, joilla on verovelkaa tai maksuhäiriötä (Alfarating on oltava vähintään A)

Siinäpä tärkeimmät poiminnot aamupäiväisestä. Nyt kun pahimmat suden kuopat on tiedossa, niin voi vähän varmemmin mielin alkaa hahmottelemaan omaa innovaatioseteliprojektia.

Rahoittaako Tekes nykyään peliyrityksiä?

tekes peli rahoitus ja skene

Tekesin Skene – Games Refueled tuki pelialan kehittymistä

Tottahan toki. Vuosien aikana Tekesin asiakkaina ovat olleet alan isot nimet, kuten Supercell ja Remedy, sekä myös pienemmät puurtajat, kuten vaikkapa tampereelta ponnistava Colossal Order. Rahoitettuja yrityksiä löytyy siis kokoon ja ikään katsomatta.

Tekes on ollut aktiivisesti tukemassa suomalaista pelialaa jo vuosikymmenen ajan. Aikanaan rahoitusta oli saatavilla lähinnä peliteknologian kehittämiseen, mutta painoa on viety koko ajana oikeaan suuntaan ja myös pelinkehitysprojektit ovat päässeet parrasvaloihin.

Skene-ohjelma vauhditti pelialan kehittymistä

Viime vuonna päättynyt Skene ohjelma keskittyi suomalaisen pelialan kehittämiseen ja tulokset olivat Tekesin tiedotteen mukaan erittäin positiivisia. Tulosraportin mukaan:

  • Tekes rahoitti yrityksiä ohjelman aikana vajaalla 30 miljoonalla eurolla ja jokainen sijoitettu euro on tuonut takaisin 6-24 euroa
  • Ohjelman aikana heräteltiin myös pääomasijoittajia, peliyritykset keräsivät noin 70 miljoonaa euroa yksityisiltä tahoilta.

Nämä luvut jättävät pelialasta todella positiivisen kuvan ja näyttää siltä, että pelialan kehittämiseen kannattaa panostaa edelleenkin.

Elämä Skenen jälkeen – Tekes peli rahoitus jatkuu

Vaikka Skene ohjelma onkin jo taputeltu, ei pelialan kehittämistä ole missään nimessä unohdettu. Parhaille projekteille löytyy aina rahoitusta alaan katsomatta.

Nykyään pelialan yrityksille on tarjolla samat rahoituskanavat kuin kaikille muillekin, vaikka erillistä peli-ohjelmaa ei tällä hetkellä pyörikään. Suomalaiset peliyritykset, jotka kehittävät uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille,  voivat hakea rahoitusta mm:

  • uusien markkinoiden selvittämiseen ja testaamiseen,
  • tuote-/teknologiakehitykseen
  • sekä kaupallistamisen nopeuttamiseen

Tekes peli rahoitus voi kattaa osan pelinkehitysprojektin kustannuksista, joko avustuksella tai lainalla. Tämä riippuu pitkälti suunnittellun projektin sisällöstä. Kokeilevaa ja testaavaa kehittämistä voidaan rahoittaa avustuksella, kun taas isoihin kehitysprojekteihin tarjotaan pääsääntöisesti lainaa.

Mistä aloitan? – Rahoituksen hakijan To-do-lista

Jos hamuat Tekesin asiakkaaksi, niin tässä on lyhyt to-do lista:

  1. Laita yritys pystyyn, rahoitusta varten tarvitset Y-tunnuksen
  2. Kerää tiimi kasaan ja valmistaudu perustelemaan tiimin osaaminen
  3. Hio liiketoimintasuunnitelmasi kuntoon, jos et paperilla, niin pidä se ainakin kirkkaana mielessä – tämä auttaa tosi paljon rahoitushakemuksen laadinnassa
  4. Varmista, että yrityksellä on omaa rahaa. Tekesin avustukset kattavat maksimissaan 75% suunnitellun projektin kuluista, loput pitää löytyä omasta takaa
  5. Valmistaudu kuvaamaan liikeideasi/projektisi rahoitushakemuksessa
  6. Think big! Älä tyydy nappikauppaan – kun suuntaat katseet projektin vaikutuksiin, niin ole kunnianhimoinen (…mutta älä kumminkaan rehellisyyden kustannuksella)

Ja muista, Tekes ei suinkaan ole ainoa julkisenrahoituksen tarjoaja 😉

 

Hyviä huomioita Tredean innovaatiosetelistä

Innovaatioseteli Tampere - infotilaisuus pidettiin Mediapoliksella

Innovaatiosetelistä kiinnostuneet palveluntarjoajat kohtasivat Mediapoliksella

Tampereen Mediapoliksella pidettiin keskiviikkona 12.10 innovaatiosetelin infotilaisuus. Tällä kertaa tilaisuus oli suunnattu lähinnä palveluntarjoajille.

Päällimmäisenä pointtina painotettiin, että innovaatioseteli on nyt julkaisun yhteydessä pilotointivaiheessa. Takana tässä on ”fail fast”-tyylinen ajattelu, eli tuupataan innovaatioseteli siis nopeasti ulos mahdollisimman vähällä byrokratialla, jonka jälkeen testataan, parannettaan ja muokataan tarvittaessa. Ei siis koiteta ennakoida ihan jokaista mahdollista viilausta vaativaa kohtaa, vaan ratkotaan niitä sitten pilotoinnin aikana.

Kunhan homma saadaan käyntiin, niin palaute sekä palveluntarjoajilta että hakijoilta tulee olemaan isossa roolissa.

Hyviä huomioita Tredean innovaatiosetelistä

Tilaisuuden parasta antia oli katsomosta heitetyt keskustelun avaukset, joiden seassa oli hyviä pointteja mm.

  • alv-osuuden sisällyttämisestä seteliin,
  • ”ryhmä”seteleistä
  • sekä setelien hakuaikataulutuksesta

Arvonlisävero ja sen sisällyttäminen seteliin

Poiketen Tekesin innovaatiosetelistä, näillä näkymin alv-osuus ei sisälly seteliin. Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, että setelin käyttäjä maksaa aina alvin palveluntarjoajalle. Esim. jos seteli on suurudeltaan 5000€, niin palveluntarjoajan lasku on alvin verran eli 1200€.

Päänvaivaa tämä voi aiheuttaa mikroyrityksille, sillä kyseessä voi olla suhteellisen iso kuluerä, vaikka se käytännössä onkin vähennettävissä verotuksessa. Mutta eniten harmaita hiuksia tämä alv-menettely aiheuttaa niille, joilla ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Tähän liittyen seteliä mainostetaan hieman harhaanjohtavasti 100% avustuksena, mikä ei siis ihan aina tule toteutumaan. Tilaisuudessa annetun palautteen perusteella, tähän ollaan tekemässä muutosta ja kommunikaatiota viilamassa parempaan suuntaan – mukava nähdä näin joustavaa toimintaa!

Yritysryhmille suunnatut palvelupaketit ovat mahdollisia

Palveluntarjoajat voivat tarjota palvelupaketteja, jotka vaativat toteutuakseen useamman yrityksen (esimerkkinä vaikkapa parin päivän koulutustilaisuus aiheesta X, joka auttaa yrityksiä innovaatiotoiminnassa). Näissä palveluntarjoajalta vaaditaan aktiivisuutta ja tirehtöörin roolia, jotta ryhmä varmasti saadaan kasaan ja palvelu toteutettua suunnitellusti.

Setelien hakuaikataulua voidaan porrastaa

Innovaatioseteli on ”first come, first served” tyylinen avustus – ja ainakin ensivuodelle on suunnitteilla on, että haku tapahtuisi useammassa erässä (kuitenkaan mitään virallista tästä ei vielä ole sovittu). Tällä koitetaan siis varmistaa, ettei koko vuoden setelibudjetti pala heti alkuvuodesta.

Tässäpä mielenkiintoisimmat pointit, joita omaan korvaan tarttui. Niinjoo, ja muistutuksena setelin hakijoiden puoli aukeaa marraskuun alussa!

Tekes innovaatioseteli starttasi vauhdikkaasti

Tekesin innovaatioseteli tuli pk-yritysten haettavaksi 3.10 ja nyt ensimmäinen viikko on takanapäin. Julkaistujen avainlukujen perusteella näyttäisi, että pk-yritykset ovat löytäneet innovaatiosetelin  ja aktivoituneet niiden hakemiseen.

Ensimmäisen viikon ”saldo”:

  • Hakemuksia lähetetty – 150
  • Päätöksiä tehty – 100
  • Hyväksyttyjä rahoituspäätöksiä – 69

Tekesin innovaatioseteli sivulla on käynyt kuhina

Innovaatiosetelin oma nettisivu on houkutellut paljon kävijöitä ja se onkin kiilannut Tekesin suosituimmaksi sivuksi. Katselukertoja innovaatiosetelin nettisivulle on ensimmäisen viikon aikana kertynyt 8 700 kipaletta.

Tämä oli ihan odotettavissa, sillä kyseessä on tavallista helpommin lähestyttävä rahoitusmuoto,  joka kiinnostaa sekä hakijoita että palveluntarjoajia. Olisi mukava tietää kenen kiinnostusta innovaatioseteli on enemmän herätellyt, palveluita myyvien konsulttien vai oikeasti rahoitusta hakevien yritysten.

Seteli kiinnostaa myös palveluntarjoajia

Palvelupaketti, josta yritys tienaa 5000 € ja jonka voi myydä asiakkaalle ilmaisena, on todella houkutteleva diili palveluntarjoajille. Tekesin ylläpitämään palvelun tarjoaja listaan onkin jo nyt ilmoittautunut satoja yrityksiä ja organisaatioita.

Ei hätää, jos oma yritys ole vielä mukana, listalle voi nimittäin ilmoittautua edelleen. Ja itseasiassa setelinhakijat saavat valita palveluntarjoajan ominpäin, eli tuota Tekesin sivuilla olevaa listaa ei ole edes pakko käyttää.

Tekes hyötyy palveluntarjoajien aktivoitumisesta, sillä he omalta osaltaan hoitavat myös setelin markkinointia. Nopea empiirinen tutkimus paljastaa, että pelkkä Googlehaku ”innovaatioseteli” -sanalla paljastaa ison joukon Adwords-mainoksia, joissa eri alojen palveluntarjoajat mainostavat innovaatioseteliä (ja omia palveluitaan) Tekesin puolesta.

Summa summarum, vaikuttava alku kaksivuotiselle kokeilulle. Toivottavasti pk-yritykset löytävät tämän uuden yritysrahoituksen mahdollisuudet.

Tredea ja Tekes – kaksi eri innovaatiosetelikokeilua

Vuoden 2016 lopulle on suunniteltu julkaistavaksi kaksi erillistä innovaatioseteliä.

Nämä kaksi seteliä on aiheuttanut hieman hämminkiä, sillä kaikille ei ole ollut ihan selkää, että kyseessä on tosiaan kahden eri organisaation ylläpitämät instrumentit. Ajattelinkin näin maanantain kunniaksi hieman selkeyttää tilannetta ja käydä läpi näiden kahden eroja.

Innovaatioseteli kokeilu – miten eri lähteet eroavat

Lähtökohtaisesti molemmilla seteleillä on sama päämäärä, eli tarjotaan pk-yrityksille uusi helposti haettava avustusmuoto innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden ostamiseen. Tästä huolimatta seteleissa on pieniä eroja.

Innovaatioseteli kokeilu Tredean vetämänä

Tredea vetää toista innovaatioseteli kokeilua

Tredean innovaatioseteli:

  • Suuruus: 500 – 5000 euroon
  • Kuka voi hakea: Pk-yritys, ei maantieteellistä rajausta
  • Muut yritystuet: Voit hakea samaan aikaan muita yritystukia
  • Hakeminen: Oma digitaalinen setelijärjestelmä (julkaisu alustavasti marraskuussa)
  • Tuettavan innovaatiotoiminnan tulee keskittyä seuraaville aloille:
    • älykäs liikkuminen ja liikkuminen palveluna,
    • hyvinvointi- ja terveysteknologia,
    • uudistuva teollisuus,
    • IoT
    • sekä muut älykkään kaupungin kehitys ratkaisut
  • Voi käyttää pienissä erissä useaan eri palveluntarjoajan palveluihin

Tredean setelissä mainitaan erikseen, että sitä voi käyttää myös Horizon 2020 ryhmähankkeiden valmisteluun. Odotan itse mielenkiinnolla, että saataisinko tämä taipumaan sellaiseksi tukimuodoksi, josta myös yksittäinen yritys voisi saada apua Horizon hankkeensa valmisteluun.

Tekesin innovaatioseteli:

  • Suuruus: 5000 euroa
  • Kuka voi hakea: vakiintunutta liiketoimintaa harjoittava pk-yritys, ei maantieteellistä rajausta
  • Muut yritystuet: Jos olet jo Tekes tuen piirissä tai olet vasta ollut, niin innovaatioseteliä ei voida myöntää
  • Hakeminen: Tekesin sähköinen asiointi (haku mahdollista 3.10 lähtien)
  • Toimiala rajauksena vain de minimis tukien ulkopuolelle normaalistikin jäävät alat (mm. maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
  • Voi käyttää maksimissaan kahden palveluntarjoajan palveluihin

Molempia seteleitä kannattaa pitää silmällä, sillä ne eivät ole poissulkevia, eli voit halutessasi hakea molempia kunhan yrityksen de-minis rajat eivät ylity. Jos suunnitteilla on kuitenkin isompi kehitysprojekti, niin kannattaa tutustua myös muihin tarjolla oleviin pk-yritysten tukiin.

Tekesin innovaatioseteli tulee haettavaksi lokakuun alussa

Innovaatioseteli Tekes auttaa pk-yrityksiä asiantuntijapalveluiden hankinnassa

Tekesin innovaatioseteli julkaistaan haettavaksi 3.10

Tässä on kohta jo vuoden ajan puhuttu innovaatioseteleistä, joilla pk-yrityksille suunnattua tukipakettia aiotaan laajentaa.

Eli puhe on uudesta ketterästä avustusmuodosta, jolla pyritään madaltamaan pk-yritysten kynnystä hankkia innovaatiopalveluja. Suomeksi sanottuna kyseessä on siis palveluiden ostoon suunnattu kerta-avustus, joka on maksimissaan 6 200€ (5000€ + alv).

No, odottelu alkaa olla ohi, nimittäin Tekesin innovaatioseteli julkaitaan aivan pian ja heidän nettisivuillekin on jo ilmestynyt innovaatiosetelille oma nurkkaus.

Vastaavasti Tredean (eli Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön) ylläpitämää innovaatioseteliä joudutaan odottelemaan näillä näkymin marraskuulle. Tätäkin kannattaa pitää silmällä, sillä sitä voi hakea vaikkei yritys toimisikaan Tampereen seudulla.

Mistä innovaatioseteliä voi hakea?

Avustushakemuksia pääsee rustaamaan heti lokakuun alussa (3.10) ja hakeminen tapahtuu Tekesin omassa asiointipalvelussa. Tekesin innovaatiosetelin hakeminen on suht simppeliä, mutta sen eteen on tietysti nähtävä hieman vaivaa.

Eli ennen kuin alat täyttämään hakemusta, kannattaa vastata seuraaviin kysymyksiin:

  • Soveltuuko oma yritys innovaatiosetelin hakijaksi?
    • Eli onhan yritys pk-yritys, ei muuta rahoitusta Tekesiltä, ei verovelkaa jne.
  • Millaista osaamista tarvitset innovaatiotoimintasi tueksi?
  • Mitkä yritykset tätä voisi tarjota?
  • Mikä yritysksistä olisi paras kumppani? (palveluntarjoaja ei saa olla intressiyritys)

Kun ”perfect fit” on löytynyt, niin hahmottele valitun kumppanin kanssa lyhyt projekti-/työsuunnitelma. Sen jälkeen laita hakemus menemään Tekesin asiointipalvelussa.

Miten innovaatioseteli hakemus täytetään?

Innovaatioseteli- ja Tekes-hakemuksen täyttämisessä ei oikeastaan ole muuta tavallisesta poikkeaavaa kuin kustannusarvion täyttäminen.

Lyhykäisesti:

  • Kustannusarvio kohtaan pitää merkitä ”Ostettavat palvelut: 6200€” ja muut kohdat jätetään tyhjiksi
  • Tekesiltä haettava rahoitus kohtaan merkitään myös samainen summa eli 6200€

Tässä on nyt viikonloppu aikaa miettiä omia innovaatiotarpeita, joihin voisi hankkia ulkopuolista osaamista. Ensi maanantaina (3.10) sitten pitäisi jo päästä jättämään hakemuksia!

Tekes asiointi – Mitä tietoja hakemuksestasi on saatavilla julkisesti?

Reilu vuTekes asiointi osi sitten kohuttiin Tekesin tietomurrosta, jossa asiakkaiden hakemuksia oli vuotanut järjestelmän ulkopuolelle. Muutama it-kaveri oli siis huomannut tietoturva-aukon, ladannut sitä kautta tietokannan ja ilmoittanut sitten tästä turvaukosta Tekesille. No nämä tiedot eivät onneksi ainakaan näillä näkymin päätyneet julkisuuteen ja pöhinä jutun ympärillä on laantunut.

Kuitenkin Tekesille jätetyistä hakemuksista tulee saataville tietoa, joka on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Henkilökohtaisesti pidän tätä hyvänä juttuna, sillä näin saadaan edes hieman sitä pitkään kaivattua läpinäkyvyyttä julkisenrahoituksen piiriin ja nähdään suoraan ketkä ovat yritystukien ”kanta-asiakkaita”.

Hakemuksista julkisesti saatavilla olevat tiedot

Tekesin rahoittamien projektien tiedot ovat saatavilla omassa tietokannassaan, josta niitä voi käydä hakemassa ja tutkimassa. Tämän hetkinen selattava aineisto kattaa vuodet 2010-2015 ja on jaettu

Tällä hetkellä tietokannasta on siis saatavilla jo rahoitettujen projektien tiedot, jotka pitävät sisällään rahoitetun yrityksen

  • nimen/y-tunnuksen,
  • ja rahoituksen suuruuden.

Projektien nimiä, sisällönkuvauksia tai päätösten perusteluja ei ole saatavilla, sillä ne on linjattu liikesalaisuuksiksi.

Muutoksia tietojen julkisuuteen

2016 korkein hallinto-oikeus määräsi, että edellä mainitut tiedot (hakijan nimi ja haetun rahoituksen suuruus) tulee saattaa julkisiksi kaikista hakemusten jättäjistä – eli siis myös kielteisen päätöksen saajista.

Muutoksen myötä hakijan tiedot tulevat julkisiksi heti kun hakija on jättänyt hakemuksen Tekesin sähköiseen asiointiin. Tämä linjaus koskettaa myös jo aikaisemmin jätettyjä sekä myös peruutettuja hakemuksia.

Nämä tiedot on jo nyt saatavilla erillistä pyyntöä vastaan, mutta vuoden 2017 aikana ne on tarkoitus tuoda osaksi tietokantaa. Mielenkiinnolla odottelen, että millaisia poimintoja tuolt tietopankistaa, joka kattaa kielteiset ja vireillä olevat hakemukset,  pääsee tekemään.

Matkailun kasvuohjelmat – Mitä ne on?

Suoraan yrityksille maksettavien yritystukien lisäksi valtiorahoitteiset kasvuohjelmat tukevat yritysten toimintaa. Tällä hetkellä pyörivät matkailun kasvuohjelmat, joilla edistetään mm. kotimaisen matkailualan kehittymistä ja suuntautumista kansainvälisille markkinoille, saivat kesän aikana jatkorahoitusta. Rahoitus varmistui kolmelle Team Finlandin matkailun ohjelmalle, jotka ovat:

Matkailun kasvuohjelmat mitä niissä tehdään?

Matkailun kasvuohjelmat pyrkivät tarjoamaan yrityksille, kokoon katsomatta, paremmat eväät kehittää liiketoimintaansa kansainvälisemmäksi. Ohjelmissa tuodaan yhteen alan toimijoita aina aktiviteettien tarjoajista suuriin hotelliketjuihin. Yhteistuumin eri toimijoiden palveluita paketoidaan yhteen ja tuotteistetaan helpommin lähestyttäviksi kokonaisuuksiksi, joita voidaan sitten tarjota ulkomaalaisille matkanjärjestäjille.

Voi siis sanoa, että matkailun kasvuohjelmissa panostetaan koko alaa hyödyttävään markkinointi- ja myynninedistämistyöhön. Tämän panostuksen on tarkoitus jatkua aina vuoden 2017 loppuun asti.

Saako kasvuohjelmista avustusta?

Tällä hetkellä Team Finlandin kasvuohjelmat ovat keskittyneet kehittämään ja tukemaan matkailualaa muiden toimien kautta – eli kasvuohjelmista ei ole haettavissa yritystukia. Team Finland tukee matkailualan myyntityötä panostamalla sekä jakeluteiden kehittämiseen että kohdemarkkinoille suunnatuilla toimenpiteillä.

Esimerkiksi kesän aikana ohjelmat roudaavat noin 300 henkilöä eri maista tutustumaan Suomen kohteisiin ja tarjolla oleviin matkailutuotteisiin. Tämä poppoo sisältää matkailualan vaikuttajia aina  matkanjärjestäjistä, bloggereihin ja toimittajiin.

Vaikka avustusta ei kasvuohjelmista olekaan haettavissa, kannattaa niihin osallistua. Yhdessä tuumailun tuloksena voi nimittäin löytää aivan uusia palvelukonsepteja, jotka vuorostaan avaavat ovia muiden julkisten tahojen tarjoamiin yritystukiin. Mm. Ely-keskuksilta on haettavissa yritystukea uusien palveluiden kehittämiseen ja toiminnan kansainvälistämiseen.

 

Vieraskynä: Miten yritysideoita voi hankkia

”Innovaatiot ja yritystuet kulkevat käsi kädessä. Saamme tasaisin väliajoin kartoittavia kyselyitä yritteliältä nuorilta eri yritystukien mahdollisuuksista. Monella on jo valmiina visio omasta ideastaan, kun taas osa vasta haaveilee seuraavasta Pokemon Go:n laajuisessta läpimurrosta. Yritteliäisyydellä pääsee pitkälle, mutta julkista rahoitusta saadakseen tarvitaan hieman enemmän kuin pelkkä halu tehdä jotain hienoa – nimittäin toimiva yritysidea, innovaatio tai keksintö.

Tällä kertaa yritysideoihin keskittyvän keskustelun avauksen tarjoaa vierailevana tähtenä nettimarkkinoinnin helpottamiseksi pystytetty Kahvitauko.fi, jossa artikkeli on alkuperäisessä muodossaan julkaistu.”

Syysterveisin,
Jaakko, iRahoitus

Kahvitauko.fi vieraskynä – Yritysideoita nuorille

Sen sijaan, että hyviä nuorille yrittäjille soveltuvia yritysideoita listattaisiin tähän, (mikä on käytännössä aika mahdoton tehtävä) kerron teille menetelmästä, jonka avulla olemme itse testanneet yritysideoitamme erittäin nopeasti ja edullisesti.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menetelmä perustuu siihen, että luodaan mahdollisimman paljon erilaisia liikeideoita, jotka testataan välittömästi todellisten asiakkaiden kanssa. Testauksen jälkeen ideoista karsitaan jäljelle vain paras, jota sitten ryhdytään viemään täydellä höyryllä eteen päin.

Netti toimii testauskenttänä

Monelle aloittelevalle nuorelle yrittäjälle fyysisen kaupan perustuminen, apin koodaaminen tai valmistetun tuotteen myyminen on aivan liian kallista. Omiin kokemuksiin vedoten, helpoin ja kivuttomin tapa yrittäjyyden aloittamiseen on keskittyä digitaalisiin palveluihin. Hyvinä puolina näissä on se ettei digipalveluiden myynti vaadi suuria alkuinvestointeja ja asiakkaiden tavoittaminen on suhteellisen helppoa.

Asiakkaiden tavoittaminen onnistuu vaivattomasti eritoten, jos digipalvelu on suunnattu yrityksille. Tällöin voimme hyödyntää sähköpostikampanjointia, mikä voi kuulostaa vanhatavalta, mutta oikein toteutettuna se on halvin, tehokkain ja nopein tapa hankkia potentiaalisia asiakkaita sivuille. Muut toimet kuten perinteinen printtimedia, Google mainokset tai optimointi ei pääse lähellekkään sähköpostimarkkinoinnin kustannus-hyöty suhdetta.

”Tehoduo” tuottaa yritysideoita

Tehoduo, jota käytämme itse digitaalisten palveluiden kehittämisessä, sisältää kaksikon:

  • WordPress ja Themeforestin ”teemat”

WordPress on yksi helppokäyttöisimmistä alustoista nettisivujen luontiin. Kun taas Themeforestin teemat, jotka asennetaan WordPressiin, ovat  ns. valmiita palveluita, jotka sisältävät kaiken mitä nettiliiketoiminnan aloittamiseksi tarvitaan. Valmiista teemasta löytyy siis kaikki aina nettisivujen ulkonäöstä toimivaan verkkokauppaan asti.

Hyvältäkään kuulostavaan yritysideaan ei kannatta upottaa kaikkea aikaansa ennen kuin kysyntä on varmistettu. Tehoduo taipuu siis sekä ideointiin, että kysynnän varmistamiseen. Tässä on tiivistetysti meidän reseptimme WordPress & Themeforest parivaljakon käyttöön:

  1. Tutustu Themeforestin WordPress tarjontaa
    • ”Live Preview” nappulasta pääsee esikatselemaan teemoja tarkemmin
  2. Mieti millaisiksi palveluiksi teemat voisivat taipua
  3. Valitse ja osta teema (Hinnat usein vain muutamia kymppejä)
  4. Asenna WordPress (Käytä apuna ilmaista Kahvitauko.fi Avustajaa)
  5. Asenna teema ja muokka se yritysidean tarpeisiin sopivaksi
  6. Asenna juuri luodulle sivulle analytiikka
  7. Hanki sivuille liikennettä esimerkiksi sähköpostikampanjalla tai vaikka Adwordsin avustuksella
  8. Katso miten kävijät käyttäytyvät sivuilla -> onko palvelulla kysyntää?
  9. Lopuksi päätä palvelun jatkosta

*Tehoduoreseptin noudattamiseen löytyy ilmaiset video-ohjeet Kahvitauko.fi:n virtuaali Avustajasta

Case-esittely: Listify ja siitä johdettavat yritysideat

Listify on Themeforestissa tarjolla oleva teema, jolla voi kyhätä vain muutamassa tunnissa hakemistopohjaisen nettipalvelun, jolle  käyttäjät voivat itse lisätä omia ilmoituksiaan. Listyfy siis taipuu vaikka samaan kuin Airbnb tai muut vastaavat vuokrauspalvelut.

Mitähän me voitaisiin kehitellä Listifyita käyttäen, hmmm… No lähdetään liikkeelle siitä, että mietitään yritysidea, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan ja johon Listify taipuu. Pyöritelläänpä hieman lukuja:

  • Tampereella asustaa noin 300 000 ihmistä.
  • Keskimäärin perheessä on neljä henkilöä -> Tampereella on 75 000 perhettä.
  • Vuosittain joka kymmenes muuttaa -> Tampereella muuttoja tapahtuu noin 7 500.
  • Muutettaessa tarvitaan, jotain mihin tavarat sullotaan eli pakua tai peräkärryjä
  • Harva omistaa peräkärryjä ja muuttoa varten ostaminen ei ole kovin fiksua -> Peräkärryjen vuokrauspalvelulle voisi olla kysyntää

Listifyilla tällaisen vuokrauspalvelun tekeminen ei vie kuin muutaman illan ja budjettiinkaan ei tarvitse oman ajan lisäksi varata 100 euroa enempää. Listify -teemasta meidän pitäisi muokata peräkärryjen vuokrauspaikka, eli käytännössä:

  • Demosivun raflat korvattaisiin peräkärryillä
  • Annettaisiin käyttäjien ilmoittaa peräkärryjä vuokrattaviksi

Kun nämä on tehty, kuka tahansa voi selata vuokrattavina olevia peräkärryjä, valita itselleen soveltuvan ja hoitaa varauksen- ja maksun automaattisesti Listyfyin kautta. Näppärää eikö. Ei tarvinnut tuhlata tuhansia euroja sivujen koodaamiseen ja palvelun kehittämiseen, vaan ideaa päästiin testaamaan välittömästi oikeiden ihmisten avulla. Rakenna Airbnb kaltaiset sivut alle viikossa Kahvitauko.fi:n ilmaisen virtuaali avustajan avulla.

Autamme sinua hakemaan yritystukea - 100% rahoitustakuu!

Kerro meille tilanteestasi ja me kerromme veloituksetta kuinka sinun kannattaa edetä!