Innovaatioseteli jää joulutauolle

Viimeisimmän tiedotteen mukaan Tekesin innovaatioseteli jää joulutaolle perjantaina 15.12.2016. Ideana joulutauossa on se, että järjestelmään jätetyt hakemuset saadaan käsiteltyä setelille tyypilliseen nopeaan tahtiin myös lomien aikaan.

Innovaatiosetelit olleet menestys

Ainakin Tekesin omien sanojen (ja myös meidän näkökulmasta) innovaatiosetelit ovat olleet ehdottomasti menestys. Parissa kuukaudessa Tekesille on tullut lähes 2000 hakemusta joista on hyväksytty yli puolet!

Tämä on ehdottomasti hyvä asia, koska nopealla laskutoimituksella suomalaiset pk-yritykset ovat investoineet parissa kuukaudessa oman liiketoiminnan kehittämiseen lähes 5,000,000 euroa. Mielenkiinnolla jäämme itse odottamaan, että miten paljon uutta liiketoimintaa tällä summalla saadaan.

Kokemuksia Tredean Innovaatiosetelistä

Tredean innovaatiosetelit ovat nyt olleet pari viikkoa haettavina, ja ensimmäisen viikon jälkeen niitä oltiin jo myönnetty yhdeksän kappaletta. En ole itse nähnyt viimeisiä lukuja mutta veikkaisin, että tälle vuodelle korvamerkityt setelit on joko jaettu tai lähes lopussa… kuitenkin Tredean innovaatioseteleitä on tänä vuonna jaossa 100 000 euron edestä.

Tredean innovaatiosetelillä patenttihakemus

Meillä itsellä on menossa kehitysprojekti, jossa rakennamme oppivaan tekoälyyn ja konenäköön perustuvaa kirjanpitosovellusta. Tähän liittyen olemme tehneet pari liiketoimintamalliin ja menetelmään liittyvää innovaatiota, jotka tulemme suojaamaan patenteilla.

Haimme viime viikon alussa Tredean innovaatioseteliä ja hakemuksen laatimisessa meni itseltäni noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen lähetin hakemuksen järjestelmään ja vielä saman päivän aikana saimme hyväksyvän päätöksen. Pakko sanoa, että olimme positiivisesti yllättyneitä innovaatiosetelin keskeisistä ominaisuuksista, eli:

  • pienestä byrokratian määrästä ja
  • hakemusprosessin nopeudesta

Meidän tapauksessa pääsimme käytännössä siirtymään hakemuksen muotoilusta patenttihakemuksen laatimisen aloitukseen yhdessä työpäivässä – ihan mahtavaa!

Ensi vuonna lisää innovaatioseteleitä

Ei haittaa, vaikka tämän vuoden osalta potti on voitu jo jakaa ja et ehtinyt vielä hakea tukea oman idean edistämiseen. Ensi vuodelle Tredean innovaatioseteleihin on korvamerkitty (muistaakseni) uudet 400 000 euroa.

Joten nyt kannattaa aloittaa oman hankkeen muotoilu innovaatioseteliä varten ja kartoittaa mahdollisia palveluntarjoajia. Ihan näin omasta kokemuksesta sanon, että ennen palveluntarjoajan valintaa kannattaa ehdottomasti keskustella heidän kanssaan.

Kävimme itse meidän innovaatioprojektin läpi valitun palveluntarjoajan kanssa ennen hakemuksen jättämistä, jotta tiesimme mitä olemme ostamassa. Uskoisin, että tästä oli myös hyötyä setelin saamisessa, koska se osoittaa meillä olevan sitoutumisen projektiin ja oma-aloitteisuutta.

MOT:n yritystukiaineisto 1997-2013

Avoindata.fi sivustolla on julkaistu Yleisradion MOT-ohjelman keräämä yritystukiainesto. Julkaistu aineisto kokooaa periaatteessa yhteen tiedot suorien yritystukien saajista viimeisten 17 vuoden ajalta.

Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain.

Yritystukiaineisto on kultakaivos tonkijoille

MOT:n yritystukiaineisto on minun tietääkseni ehdottomasti laajin koskaan julkisesti objektiivinen tilasto yritystuista. Nopealla vilkaisulla (ja muutamalla pivot-taulukolla) yritystukiaineisto kätkee paljon mielenkiintoista tietoa. Aineiston perusteella kaikki aina kansalaisaktivistista journalistiin pystyvät varmasti tekemään mielenkiintoisia havaintoja ja raflaavia artikkeleita.

Itse haluaisin ainakin nähdä kattavan ja objektiivisen regressioanalyysin yritystukien vaikutuksista yritysten kehittymiseen. Kansalaisjournalisti (kenellä on puhdas mieli, aikaa ja erityisesti tilastomatemaattista osaamista) pystyisi ainakin poistamaan osan nykyisistä selvityksistä ongelmia kuten esimerkiksi kaikki korrelaatioon ja kasualiteettiin liittyvät ongelmat.

Pk-yritysten rahoitus – TEM:n selvitys

Työ- ja elinkeinoministeriö on maaliskuussa julkaissut uusimman version pk-yritysten rahoitus -selvityksestä. Selvitys perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin ja kuvaa TEM:n mukaan kattavasti kotimaisten pk-yritysten rahoitukseen, kehitykseen, toimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyviä käsityksiä.

Selvityksen perusteella tehtävät keskeisimmät havainnot ovat, että:

  1. pankkien rooli on merkittävä
  2. ELY- ja Tekes-tuet ovat ainoastaan pienelle porukalle
  3. Bisnesenkeleitä ja pääomasijoitusyhtiöitä käytetään yllättävän usein
Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Julkista rahoitusta yleisimmin Finnverasta

Selvityksen mukaan pk-yritykset hakevat kaikkein todennäköisimmin rahoitusta pankkien jälkeen Finnverasta. Tämä sinänsä ei ole yllättävää, jos otetaan huomioon muiden julkista rahoitusta tarjoavien toimijoiden, eli ELY-keskusten ja Tekesin rahoituksen painopisteet ja yleisesti suomalaisten yritysten luonteen.

Käytännössä suurin osa yrityksistä ja näiden rahoitusta vaativista hankkeista ovat suoraan ELY- ja Tekes-tukien ulkopuolella.

Itselleni ehkä suurimpana yllätyksenä tuli, että Tekesin ja ELY-keskuksen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia hyödynnettiin suurin piirtein yhtä todennäköisesti kuin bisnesenkelien ja yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden antamaa rahoitusta.

En olisi veikannut, että suomalaiset yrittäjät ovat näin innokkaita myymään osuuksia omista yrityksistään.

Pankkien roolia pyritään pienentämään

TEM:n selvitys toisaalta nostaa esiin tarpeen laajentaa yritysrahoitusta myöntävää ”pohjaa”. Nykyinen järjestelmä nojaa ehkä jopa liikaa pankkeihin, jotka ovat jatkuvan säännöstelyn kohteen. Uusien yritysrahoitusmahdollisuuksiin ja nykyisen pankkipohjaisen järjestelmän ongelmiin olemme aikaisemmin ottaneet kantaa mm. tässä 1 ja tässä 2.

Mielenkiinnolla ainakin itse odotan, että miten joukkorahoitus tulee muuttamaan yritysrahoitusta.

Eurostars ”onnistumisprosentti” jopa 25 %

Euroopan komission ”toisen yritystukiohjelman”, eli Eurostars-ohjelman, onnistumisprosentti jättää Horisontti 2020 -ohjelman prosentit varjoonsa. Melko tuoreen (mutta itseltäni täysin ohi menneen) artikkelin mukaan ohjelmassa tukia myönnetään jopa 25 %:lle sitä hakeneista yrityksistä.

Toisin sanoen Eurostars ohjelman kautta tukia saadaan hieman laskentatavasta riippuen noin neljä kertaa todennäköisemmin kuin Horisontti 2020 -ohjelman SME instrumentista. Tämä on puolestaan merkittävä (ja rahanarvoinen) ero kaikille EU-tason yritystuista kiinnostuneille yrityksille.

Eurostars-ohjelmaan valinta tarkoittaa 1 m€ tukisummaa

Eurostars-ohjelmaa pidetään Horisontti 2020 -ohjelmaa täydentävänä tukipakettina.

 

Ne ovat toisiaan tukevia, osia samasta innovaatioiden tuotantolinjasta.

EUREKAn johtaja Pedro de Sampaio Nunes

Eurostars-ohjelmassa yritystukea myönnetään Horisontti 2020-ohjelmasta poiketen suoraan miljoona euroa, joka on käytettävissä tutkimuksesta aina innovaation kaupallistamiseen. Sinänsä tämä on merkittävä ero, koska Horisontti 2020 -ohjelmassa kaupallistaminen (Phase III) on ajateltu hoidettavaksi yksityisellä rahoituksella ja erilaisilla lainoilla.

Hankkeeseen vaaditaan kuitenkin kumppani

Ongelmana  on kuitenkin hakuprosessin hankaluus – tukea ei voida hakea yhdelle yritykselle oman innovaation kaupallistamiseen. Sen sijaa hakijan tulee löytää itselleen yksi tai useampia kumppaneita eri Eurostars-osallistujamaista.

Kumppanin pakollisuus toisesta osallistujamaasta puolestaan nostaa suoraan kynnystä hakea rahoitusta, koska valmistelukustannukset nousevat.

Kuitenkin Eurostars-ohjelma on erittäin potentiaalinen vaihtoehto sellaisille kehityshankkeille, jotka ovat jo nyt kansainvälisiä ja osallistujia on useista eri osallistujamaista. Tässä tapauksessa suosittelemme erittäin painokkaasti ohjelmaan hakemista, koska tässä tapauksessa

  • se ei maksa paljoakaan ja
  • onnistumisprosentit ovat kohdallaan.

 

Kasvuyrittäjän rahoitus: tukieuroista lisävauhtia

kasvuyrittäjän rahoitus kannattaa

Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että kasvuyrittäjän rahoitus kannattaa. Kuva wikimedia

Kasvuyrittäjän rahoitus on ikuinen kuuma peruna ja erilaisten julkiseen rahoitukseen nojaavien ohjelmien hyödyistä väitellään jatkuvasti. Nyt on osoitettu, että Tekesin pyörittämään Nuoret Innovatiiviset Yritykset (NIY) ohjelmaan sijoitettu euro lisää ohjelmaan osallistuvien yritysten liikevaihtoa noin 1,11 euroa.

Kasvuyrittäjän rahoitus kannattaa

Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen viesti on hyvin selkeä – kasvuyritysohjelmat ovat kansantaloudellisesti kannattavia.

Kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.

Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.

Yliopiston uutisen loppuun oltiin kuitenkin haudattu todellinen timantti, joka jokaisen yritystuista päättävän tulee muistaa.

Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei.

Vanhempi tutkija Heikki Rannikko

Joukkorahoitusennätys – yli kaksi miljoonaa euroa yhdessä päivässä

joukkorahoitusennätys

Joukkorahoitusennätys tehtiin Kickstarterissa, joka ottaa osuuden hankkeille myönnetystä rahoituksesta. Kuva wikimedia

Viime viikolla Kickstarterissa rikottiin joukkorahoitusennätys, kun Shenmue III -niminen tietokonepeli keräsi yhdessä päivässä yli kaksi miljoonaa euroa… käytännössä täysin vastiikkeettomasti pelin faneilta ja muilta aiheesta kiinnostuneilta.

Sinänsä hulluinta tässä on, että rahoitus kerättiin pelkästään idealla.

Joukkorahoitusennätys – inspiraatio myös kotimaisille yrityksille

Vaikka omalla yrityksellä ei olisikaan tavoitteena rikkoa uutta ennätystä tai kerätä kahta miljoonaa euroa päivässä, joukkorahoitus tarjoaa kotimaisille yrityksille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Ehdottomina etuina yrityksen näkökulmasta on, että pääomaa voidaan kerätä nopeasti ja halvalla erilaisiin kehitysprojekteihin. Tilanne tulee vielä varmasti helpottumaan tulevaisuudessa, kunhan Suomeen saadaan laki joukkorahoituksesta, jolloin alaa varjostavat lailliset ongelmat ja kysymysmerkit poistuvat.

Joukkorahoituslaki mielipide – Suomen Yrittäjien vastine

Valtiovarainminiesteriössä julkaistiin toukokuun aikana laadittu ja julkaistu erittäin kipesti kaivattu luonnos hallituksen esitykseksi joukkorahoituslaista. Olemme aikaisemmin ottaneet aiheeseen kantaa tässä.

Nyt Suomen Yrittäjän ovat julkaisseet oman vastineensa ja kommenttinsa hallituksen esitysluonnoksen pohjalta.

”Turhan sääntelyn välttäminen kannatettavaa”

Yleisesti Suomen Yrittäjät pitävät Valtionvarainministeriön laatimaa esitystä laadukkaana.

Pidämme esitysluonnosta kokonaisuutena laadukkaana. Se antaa kattavan kuvan toimialan nykytilasta sekä Suomessa että Euroopassa. Rajanveto eri toimintamuotojen osalta on kirjoitettu kohtuullisen selvästi auki. Esityksessä on lisäksi saavutettu onnistunut tasapaino toimialan edistämisen ja sijoittajansuojan kesken.

Tästä huolimatta Yrittäjät nostavat esille kuitenkin muutaman huomion arvoisen kohdan.

Huomautamme kuitenkin, että myös rahoituksen hakijan asema vaatisi pohdintaa. Yrittäjällä on harvoin syvällistä rahoitusalan asiantuntemusta. Monissa tapauksissa yrittäjä joutuukin hankkimaan esimerkiksi rahoituskonsultointipalveluja. Jatkovalmistelussa tulisikin ottaa huomioon se, että tällaista konsultointitoimintaa ei vaikeutuisi. [sic]

 

Komissio julkaisi kaikki Horisontti 2020 -rahoitusta saaneet yritykset

Horisontti 2020 -rahoitusta saaneet yritykset on julkaistu komission sivuilla

Horisontti 2020 -rahoitusta saaneet yritykset on julkaistu komission sivuilla

Euroopan komissio julkaisi kesäkuun kunniaksi kaikki Horisontti 2020 -rahoitusta saaneet yritykset omilla sivuillaan. Yrityksiin pääsee tutustumaan klikkaamalla sivupalkista ”Programmes” ja tämän jälkeen valitsemalla ”Horizon 2020”. Pk-yrityksille tarkoitettu rahoitus on löytyy omana kokonaisuutenaan ”Industrial Leadership > SME

Vaikka sivujen kautta ei pääse tutustumaan itse hankkeisiin tarkemmin tai hakemuksiin, kannattaa sivuihin tutustua. Hyväksytyistä hankkeista näkee mm. Euroopan komission myöntämän tukisumman, hankkeen kokonaisukustannukset ja tavoitteet (”Objective”).

Itse pidän kaikkein mielenkiintoisimpana kohtana tavoitteiden julkaisua, koska se auttaa arvioimaan omia hankkeita ja niiden rahoitusmahdollisuuksia… jos oman hankkeen tavoite on vähintään yhtä kunnianhimoinen – rahoitusmahdollisuudet ovat hyvät.

Joukkorahoituslaki – Valtiovarainministeriön luonnos

Viime viikon perjantaina Valtionvarainministeriö sai valmiiksi todellisen kultakimpaleen ja kauan kaivatun tekstin ”Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta”, joka on luettavissa kokonaisuudessaan tästä. Toisin sanoen Suomeen saatiin Joukkorahoituslaki-luonnos.

Tähän esitykseen tullaan todennäköisesti vielä palaamaan useampaankin kertaan tulevan vuoden aikana, koska aihe on ajankohtainen ja kiinnostava. Nykyäänhän joukkorahoitus on ongelmallinen Suomessa rahankeräyslain johdosta, jonka mukaan yksityishenkilöt eivät saa kerätä vastikkeettomia lahjoituksia ilman lupaa.

Tähän lainopilliseen ongelmaan liittyen mm. Senja Larsen päätyi palauttamaan Kickstarterin kautta oppikirjaa varten keräämänsä rahat.

Joukkorahoituslaki pääasiallinen sisältö – sijoittajasuoja ja rekisteri tarjoajille

Alla on nostettu esiin keskeisimmät kohdat uudesta hallituksen esityksen luonnoksesta (lihavoinnit meidän tekemiämme) joukkorahoituslaiksi.

Esityksessä ehdotettu laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta koskeva suppea ja suhteellisen keveä puitelainsäädäntö riittävän tasoista sijoittajansuojaa koskevine säännöksineen varmistaisi sen, että markkinoilla joukkorahoitusta välittävät kotimaiset yritykset voivat kehittyä ja kilpailla tasavertaisin edellytyksin muiden rahoitusmuotojen kanssa ensisijaisesti Suomen markkinoilla, mutta myös kansainvälisesti.

Kevyt puitesääntely ulotettaisiin sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen ja sen välittäjien lisäksi myös lainamuotoiseen joukkorahoitukseen ja sen välittäjiin.

Esityksellä pyritään avaamaan rahoitusmarkkinoita antamalla uudelle, nykyisiin rahoitusmuotoihin nähden täydentävälle ja osin vaihtoehtoiselle rahoituskanavalle toiminta- ja kasvuedellytykset luomalla toimialalle selkeät laintasoiset pelisäännöt.

Kansallisten sijoitus- ja luottomarkkinoiden kehittymisen turvaamisen sekä riittävän sijoittajansuojan varmistamiseksi säädettäisiin sijoitus- tai lainamuotoista joukkorahoitusta palvelualustansa kautta välittäville elinkeinonharjoittajille rekisteröitymisvelvollisuus, jonka mukaisesti vain rekisteriin merkitty toimija saisi tarjota tai välittää sijoitus- tai lainamuotoista joukkorahoitusta.

Autamme sinua hakemaan yritystukea - 100% rahoitustakuu!

Kerro meille tilanteestasi ja me kerromme veloituksetta kuinka sinun kannattaa edetä!