Kaikki yritystuista

Lue sisäpiirin tiedot ensimmäisenä

Näytä artikkelit

Tekes asiointi – Mitä tietoja hakemuksestasi on saatavilla julkisesti?

Reilu vuTekes asiointi osi sitten kohuttiin Tekesin tietomurrosta, jossa asiakkaiden hakemuksia oli vuotanut järjestelmän ulkopuolelle. Muutama it-kaveri oli siis huomannut tietoturva-aukon, ladannut sitä kautta tietokannan ja ilmoittanut sitten tästä turvaukosta Tekesille. No nämä tiedot eivät onneksi ainakaan näillä näkymin päätyneet julkisuuteen ja pöhinä jutun ympärillä on laantunut.

Kuitenkin Tekesille jätetyistä hakemuksista tulee saataville tietoa, joka on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Henkilökohtaisesti pidän tätä hyvänä juttuna, sillä näin saadaan edes hieman sitä pitkään kaivattua läpinäkyvyyttä julkisenrahoituksen piiriin ja nähdään suoraan ketkä ovat yritystukien ”kanta-asiakkaita”.

Hakemuksista julkisesti saatavilla olevat tiedot

Tekesin rahoittamien projektien tiedot ovat saatavilla omassa tietokannassaan, josta niitä voi käydä hakemassa ja tutkimassa. Tämän hetkinen selattava aineisto kattaa vuodet 2010-2015 ja on jaettu

Tällä hetkellä tietokannasta on siis saatavilla jo rahoitettujen projektien tiedot, jotka pitävät sisällään rahoitetun yrityksen

  • nimen/y-tunnuksen,
  • ja rahoituksen suuruuden.

Projektien nimiä, sisällönkuvauksia tai päätösten perusteluja ei ole saatavilla, sillä ne on linjattu liikesalaisuuksiksi.

Muutoksia tietojen julkisuuteen

2016 korkein hallinto-oikeus määräsi, että edellä mainitut tiedot (hakijan nimi ja haetun rahoituksen suuruus) tulee saattaa julkisiksi kaikista hakemusten jättäjistä – eli siis myös kielteisen päätöksen saajista.

Muutoksen myötä hakijan tiedot tulevat julkisiksi heti kun hakija on jättänyt hakemuksen Tekesin sähköiseen asiointiin. Tämä linjaus koskettaa myös jo aikaisemmin jätettyjä sekä myös peruutettuja hakemuksia.

Nämä tiedot on jo nyt saatavilla erillistä pyyntöä vastaan, mutta vuoden 2017 aikana ne on tarkoitus tuoda osaksi tietokantaa. Mielenkiinnolla odottelen, että millaisia poimintoja tuolt tietopankistaa, joka kattaa kielteiset ja vireillä olevat hakemukset,  pääsee tekemään.

Matkailun kasvuohjelmat – Mitä ne on?

Suoraan yrityksille maksettavien yritystukien lisäksi valtiorahoitteiset kasvuohjelmat tukevat yritysten toimintaa. Tällä hetkellä pyörivät matkailun kasvuohjelmat, joilla edistetään mm. kotimaisen matkailualan kehittymistä ja suuntautumista kansainvälisille markkinoille, saivat kesän aikana jatkorahoitusta. Rahoitus varmistui kolmelle Team Finlandin matkailun ohjelmalle, jotka ovat:

Matkailun kasvuohjelmat mitä niissä tehdään?

Matkailun kasvuohjelmat pyrkivät tarjoamaan yrityksille, kokoon katsomatta, paremmat eväät kehittää liiketoimintaansa kansainvälisemmäksi. Ohjelmissa tuodaan yhteen alan toimijoita aina aktiviteettien tarjoajista suuriin hotelliketjuihin. Yhteistuumin eri toimijoiden palveluita paketoidaan yhteen ja tuotteistetaan helpommin lähestyttäviksi kokonaisuuksiksi, joita voidaan sitten tarjota ulkomaalaisille matkanjärjestäjille.

Voi siis sanoa, että matkailun kasvuohjelmissa panostetaan koko alaa hyödyttävään markkinointi- ja myynninedistämistyöhön. Tämän panostuksen on tarkoitus jatkua aina vuoden 2017 loppuun asti.

Saako kasvuohjelmista avustusta?

Tällä hetkellä Team Finlandin kasvuohjelmat ovat keskittyneet kehittämään ja tukemaan matkailualaa muiden toimien kautta – eli kasvuohjelmista ei ole haettavissa yritystukia. Team Finland tukee matkailualan myyntityötä panostamalla sekä jakeluteiden kehittämiseen että kohdemarkkinoille suunnatuilla toimenpiteillä.

Esimerkiksi kesän aikana ohjelmat roudaavat noin 300 henkilöä eri maista tutustumaan Suomen kohteisiin ja tarjolla oleviin matkailutuotteisiin. Tämä poppoo sisältää matkailualan vaikuttajia aina  matkanjärjestäjistä, bloggereihin ja toimittajiin.

Vaikka avustusta ei kasvuohjelmista olekaan haettavissa, kannattaa niihin osallistua. Yhdessä tuumailun tuloksena voi nimittäin löytää aivan uusia palvelukonsepteja, jotka vuorostaan avaavat ovia muiden julkisten tahojen tarjoamiin yritystukiin. Mm. Ely-keskuksilta on haettavissa yritystukea uusien palveluiden kehittämiseen ja toiminnan kansainvälistämiseen.

 

Vieraskynä: Miten yritysideoita voi hankkia

”Innovaatiot ja yritystuet kulkevat käsi kädessä. Saamme tasaisin väliajoin kartoittavia kyselyitä yritteliältä nuorilta eri yritystukien mahdollisuuksista. Monella on jo valmiina visio omasta ideastaan, kun taas osa vasta haaveilee seuraavasta Pokemon Go:n laajuisessta läpimurrosta. Yritteliäisyydellä pääsee pitkälle, mutta julkista rahoitusta saadakseen tarvitaan hieman enemmän kuin pelkkä halu tehdä jotain hienoa – nimittäin toimiva yritysidea, innovaatio tai keksintö.

Tällä kertaa yritysideoihin keskittyvän keskustelun avauksen tarjoaa vierailevana tähtenä nettimarkkinoinnin helpottamiseksi pystytetty Kahvitauko.fi, jossa artikkeli on alkuperäisessä muodossaan julkaistu.”

Syysterveisin,
Jaakko, iRahoitus

Kahvitauko.fi vieraskynä – Yritysideoita nuorille

Sen sijaan, että hyviä nuorille yrittäjille soveltuvia yritysideoita listattaisiin tähän, (mikä on käytännössä aika mahdoton tehtävä) kerron teille menetelmästä, jonka avulla olemme itse testanneet yritysideoitamme erittäin nopeasti ja edullisesti.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menetelmä perustuu siihen, että luodaan mahdollisimman paljon erilaisia liikeideoita, jotka testataan välittömästi todellisten asiakkaiden kanssa. Testauksen jälkeen ideoista karsitaan jäljelle vain paras, jota sitten ryhdytään viemään täydellä höyryllä eteen päin.

Netti toimii testauskenttänä

Monelle aloittelevalle nuorelle yrittäjälle fyysisen kaupan perustuminen, apin koodaaminen tai valmistetun tuotteen myyminen on aivan liian kallista. Omiin kokemuksiin vedoten, helpoin ja kivuttomin tapa yrittäjyyden aloittamiseen on keskittyä digitaalisiin palveluihin. Hyvinä puolina näissä on se ettei digipalveluiden myynti vaadi suuria alkuinvestointeja ja asiakkaiden tavoittaminen on suhteellisen helppoa.

Asiakkaiden tavoittaminen onnistuu vaivattomasti eritoten, jos digipalvelu on suunnattu yrityksille. Tällöin voimme hyödyntää sähköpostikampanjointia, mikä voi kuulostaa vanhatavalta, mutta oikein toteutettuna se on halvin, tehokkain ja nopein tapa hankkia potentiaalisia asiakkaita sivuille. Muut toimet kuten perinteinen printtimedia, Google mainokset tai optimointi ei pääse lähellekkään sähköpostimarkkinoinnin kustannus-hyöty suhdetta.

”Tehoduo” tuottaa yritysideoita

Tehoduo, jota käytämme itse digitaalisten palveluiden kehittämisessä, sisältää kaksikon:

  • WordPress ja Themeforestin ”teemat”

WordPress on yksi helppokäyttöisimmistä alustoista nettisivujen luontiin. Kun taas Themeforestin teemat, jotka asennetaan WordPressiin, ovat  ns. valmiita palveluita, jotka sisältävät kaiken mitä nettiliiketoiminnan aloittamiseksi tarvitaan. Valmiista teemasta löytyy siis kaikki aina nettisivujen ulkonäöstä toimivaan verkkokauppaan asti.

Hyvältäkään kuulostavaan yritysideaan ei kannatta upottaa kaikkea aikaansa ennen kuin kysyntä on varmistettu. Tehoduo taipuu siis sekä ideointiin, että kysynnän varmistamiseen. Tässä on tiivistetysti meidän reseptimme WordPress & Themeforest parivaljakon käyttöön:

  1. Tutustu Themeforestin WordPress tarjontaa
    • ”Live Preview” nappulasta pääsee esikatselemaan teemoja tarkemmin
  2. Mieti millaisiksi palveluiksi teemat voisivat taipua
  3. Valitse ja osta teema (Hinnat usein vain muutamia kymppejä)
  4. Asenna WordPress (Käytä apuna ilmaista Kahvitauko.fi Avustajaa)
  5. Asenna teema ja muokka se yritysidean tarpeisiin sopivaksi
  6. Asenna juuri luodulle sivulle analytiikka
  7. Hanki sivuille liikennettä esimerkiksi sähköpostikampanjalla tai vaikka Adwordsin avustuksella
  8. Katso miten kävijät käyttäytyvät sivuilla -> onko palvelulla kysyntää?
  9. Lopuksi päätä palvelun jatkosta

*Tehoduoreseptin noudattamiseen löytyy ilmaiset video-ohjeet Kahvitauko.fi:n virtuaali Avustajasta

Case-esittely: Listify ja siitä johdettavat yritysideat

Listify on Themeforestissa tarjolla oleva teema, jolla voi kyhätä vain muutamassa tunnissa hakemistopohjaisen nettipalvelun, jolle  käyttäjät voivat itse lisätä omia ilmoituksiaan. Listyfy siis taipuu vaikka samaan kuin Airbnb tai muut vastaavat vuokrauspalvelut.

Mitähän me voitaisiin kehitellä Listifyita käyttäen, hmmm… No lähdetään liikkeelle siitä, että mietitään yritysidea, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan ja johon Listify taipuu. Pyöritelläänpä hieman lukuja:

  • Tampereella asustaa noin 300 000 ihmistä.
  • Keskimäärin perheessä on neljä henkilöä -> Tampereella on 75 000 perhettä.
  • Vuosittain joka kymmenes muuttaa -> Tampereella muuttoja tapahtuu noin 7 500.
  • Muutettaessa tarvitaan, jotain mihin tavarat sullotaan eli pakua tai peräkärryjä
  • Harva omistaa peräkärryjä ja muuttoa varten ostaminen ei ole kovin fiksua -> Peräkärryjen vuokrauspalvelulle voisi olla kysyntää

Listifyilla tällaisen vuokrauspalvelun tekeminen ei vie kuin muutaman illan ja budjettiinkaan ei tarvitse oman ajan lisäksi varata 100 euroa enempää. Listify -teemasta meidän pitäisi muokata peräkärryjen vuokrauspaikka, eli käytännössä:

  • Demosivun raflat korvattaisiin peräkärryillä
  • Annettaisiin käyttäjien ilmoittaa peräkärryjä vuokrattaviksi

Kun nämä on tehty, kuka tahansa voi selata vuokrattavina olevia peräkärryjä, valita itselleen soveltuvan ja hoitaa varauksen- ja maksun automaattisesti Listyfyin kautta. Näppärää eikö. Ei tarvinnut tuhlata tuhansia euroja sivujen koodaamiseen ja palvelun kehittämiseen, vaan ideaa päästiin testaamaan välittömästi oikeiden ihmisten avulla. Rakenna Airbnb kaltaiset sivut alle viikossa Kahvitauko.fi:n ilmaisen virtuaali avustajan avulla.

Innovaatioseteli käyttöön Tampereella

Innovaatioseteli Tredea vauhdittaa kestävää kasvua

Tredean innovaatioseteli on tarkoitettu innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen

Nyt kannattaa tamperelaisten yritysten olla skarppina, pian olisi nimittäin tarjolla helppokäyttöistä avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön (Tredean) vetämänä lähdetään pilotoimaan innovaatioseteleitä. Setelit on tarkoitus saada haettaviksi ja ensimmäiset myös jaettaviksi marraskuuhun 2016 mennessä, kunhan setelien hakujärjestelmä saadaan kuntoon.

Tekesin oma innovaatioseteli tulee puolestaan haettavaksi jo 3.10.

Innovaatioseteli Tredea

Tredean innovaatioseteli on palveluiden ostoon suunnattu tukimuoto, jolla pyritään madaltamaan yritysten kynnystä hankkia kasvuun- ja kansainvälistymiseen liityviä innovaatiopalveluja. Seteli on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta keskittyy seuraaviin:

  • hyvinvointi- ja terveysteknologia
  • teollisuuden uudistaminen
  • IoT
  • älykäs liikkuminen ja liikkuminen palveluna
  • sekä yleisesti älykkäiden kaupunkien kehittämiseen liittyvät ratkaisut

Miten suuria setelien avustukset ovat?

Seteleihin on korvamerkittynä yhteensä 600 000€ ja näillä näkymin innovaatioseteli hanke pyörii aina 2018 puoliväliin asti. Nyt vuonna 2016  on tarkoitus jakaa 100 000 €, ensi vuonna jopa 400 000 €, ja vuoden 2018 puolikkaalle on varattu vielä 100 000 €.

Seteleillä tukiprosentti on täysi 100 ja se maksetaan aina suoraan palveluntarjoajalle. Haettavien setelien arvot ovat:

  • 500 €
  • 1000 €
  • 2000 €
  • 3000 €
  • 4000 €
  • ja 5000 €

Miten seteleitä haetaan?

Haku tapahtuu rakenteilla olevan sähköisen palvelun kautta, joka tuodaan osaksi hyvinvointipalvelujen Palveluseteli- ja ostopalvelu -järjestelmää. Sähköisessä setelijärjestelmästä, jossa hakijan aikaisemmat julkiset tuet tsekataan, hakija saa itse valita haluamansa toteuttajan järjestelmään liittyneiden palveluntarjoajien joukosta.

Tästä pääsee vielä vilkaisemaan miten setelien haun, käytön ja käytöstä raportoinnin on tarkoitus toimia. Näyttää aika simppeliltä 🙂 Toivottavasti innovaatiosetelit onnistuvat tehtävässään, sillä laajentamisnäkymiä vastaavalle olisi esimerkiksi startup-yritysten parissa.

 

Tekesin rahoitus uudistui – Startupit mukaan

Tekesin rahoitus sai uuden ilmeen

Tekesin rahoitus muuttui selkeämmäksi

Startupeille tarjotut palvelut entistä paremmin esillä

Tekes, tuo yksi kotimaamme suurimmista pk-yritysten yritystukien tarjoajista, on kehittänyt taas palveluitaan. Tekesin nettisivuilla lähiaikoina vierailleet ovat huomanneet, että ”Rahoitus” -sivu on saanut uuden ilmeen. Varsinkin ensikertaa palveluihin tutustuttaessa sopivan rahoitusinstrumentin löytäminen on nyt entistä helpompaa.

Tästä saamme kiittää uutta asiakaslähtöisempää jäsentelyä, jossa on nyt huomioitu:

  • Startupit eli alle 5-vuotiaat yritykset
  • Pk-yritykset eli pienet ja keskisuuret yritykset
  • Suuryritykset
  • Tutkimusorganisaatiot
  • Julkispalvelujen tarjoajat kuten kaupungit ja kunnat

Näistä on huomattavasti helpompi tunnistaa oma paikkansa ja jatkaa varsinaisiin rahoitusinstrumentteihin tutustumista.

Tempo ja Into auttavat Startuppeja

Vaikka Tekes onkin jo pitkään panostanut Startuppien toiminnan tukemiseen, niin rahoituksen kuin palveluiden muodossa, ei heille ole ollut suoraan tarjolla omaa nimettyä rahoituspalveluaan. Viimeisimmän uudistuksen yhteydessä myös nämä Suomen  tulevaisuuden toivot on huomiotu.

Apua on saatavilla kansainvälisen kasvun kiihdyttämiseen liiketoiminnan eri vaiheissa. Rahoitusinstrumenteista kolme kiinnostavinta ovat:

  • Into
  • Tempo
  • ja Nuoret Innovatiiviset Yritykset (NIY)

Tempo vauhdittaa Starupin alkuvaiheen kasvua. Tempo rahoituksella yritys pääsee testaamaan  liiketoimintakonseptin toimivuutta mm. hankkimalla palautetta potentiaalisilta asiakkailta tai selvittämällä kysyntää. Tempo rahoituksella on myös mahdollista toteuttaa ensimmäisiä demo tai prototyyppitestauksia. Rahoituksen enimmäismäärä on 50 000 € ja se kattaa 75% projektin kokonaisbudjetista. Startuppien tarpeet on huomioitu loistavasti, sillä osa rahoituksesta on mahdollista saada ennakkona, toisin kuin perinteisessä mallissa, jossa rahoitus maksetaan jälkikäteen vasta kun kustannukset ovat toteutuneet.

Into tuo innovaatio-osaamisen kansainvälisen kasvun tueksi,  eli rahoitus on tarkoitettu yrityksille, jotka tähtäävät vientimarkkinoille. Into rahoituksella yritys voi hankkia asiantuntijapalveluita, IPR-oikeuksia tai palkata asiantuntijan. Rahoitus maksetaan jälkikäteen ja se voi kattaa 50% projektin kokonaisbudjetista. (Tämä instrumentti on tarjolla myös pk-yrityksille.)

NIY on Tekesin Startup-rahoituksen Graalin malja ja tarjolla vain kaikkein lupaavimille Startupeille. Tästä johtuen myös rahoituksen saamisen kriteerit ovat muita muotoja vaativammat. NIY:llä startup-yritystä autetaan kasvamaan nopeasti kansainvälisille markkinoille. Rahoitus on kolmivaiheinen, jossa kahteen ensimmäiseen on mahdollista saada 250 000 € avustusta (kattaa 75% kustannuksista) ja kolmanteen vaiheeseen 750 000€ lainaa (kattaa 75% kustannuksista).

Toivottavasti nämä muutokset selkeyttävät Tekesin palveluita sen verran, että Tekesin rahoitus muuttuu helpommin haettavaksi ja nuoret ja kunnianhimoiset yritykset uskaltautuvat aktiviisemmin niiden pariin.

Vielä ehtii mukaan Challenge Finland kilpailuun

Tekes tukee tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä

Challenge Finland kilpailuun ehtii vielä mukaan.

Tekes haastaa Challenge Finland kilpailulla tutkimusorganisaatiot ja yritykset kaupallistamaan merkittäviin ongelmiin pureutuvia ratkaisuja.

Määritelmä on tällaisenaan melko vapaa, sillä mitään ei haluta poissulkea kilpailun piiristä. Tässä on esimerkinomaisesti muutamia nimeltä mainittuja aloja, joiden ongelmiin kilpailuun osallistuvien odotetaan pureutuvan:

  • Puhtaat teknologiat
  • Terveys
  • Digitalisaatio

Kipailun pointtina on saada tutkijat tunnistamaan ongelmanratkaisun pohjalta uusien bisneksien aineksia ja tämän jälkeen saada yritykset nappaamaan näistä sitten kaupallistamisvastuun.

Varsinaisena porkkanana osallistumiselle on tietenkin Tekesin tarjoama rahoitus, joka kylläkin on tässä kilpailussa painottunut tutkimusorganisaatioiden tukemiseen.

Yrityksiä ei tietenkään ole rahoituksen muodossa unohdettu, mutta niille ei tarjota perinteisten rahoitusvaihtoehtojen lisäksi mitään uutta. Yrityksille mukana olon hyöty realisoituu enisijaisesti mahdollisuudesta hyödyntää huippututkimuksen tarjoamia tuloksia.

Challenge Finland on kaksivaihenen

Challange Finland kilpailu on kaksivaiheinen ja sisältää tiivistä verkottautumista sekä keskustelua osapuolten välillä.

Finland Vaihe I: Tutkimusta

Ensimmäisessä vaiheessa tutkimusorganisaatiot pääsevät  tunnistamaan ongelmia ja etsimään niihin ratkaisuja. Kilpailuun osallistutaan projektisuunnitelmalla, joka keskittyy ongelman kuvaamiseen sekä ehdotelmaan ratkaisumallista.

Tutkimuksen kustannusarvioksi hyväksytään enintään 100 000 € ja Tekesin rahoitus on enintään 70 % kustannuksista. Deadline hakemuksen jättämiselle 29.3.2016.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat saavat laittaa kaikki peliin. Mikä haaste kaipaa ratkaisua? Miten huippututkimus tarjoaa ratkaisun haasteeseen? Onko haasteen taustalla liiketoimintapotentiaalia?… ” – Tekes

Vaihe II: Tutkimuksesta liiketoimintaa

Toisessa vaiheessa yritykset hyppäävät mukaan tekemään huippututkimuksesta liiketoimintaa. Parhaiden tutkimusryhmien tutkimusta jatketaan ja tavoitteena on saada tutkimustulokset osaksi mukana olevien yritysten innovaatioiden kehitystä.

Kyseessä on siis yhteistyöhanke, jossa tutkimusorganisaatiot ja yritykset muodostavat konsortioita.

Tekesin tarjoama rahoitus

Challenge Finland kilpailun aikana tutkimusorganisaatiolle on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa. Hanke kohtainen rahoitus voi kattaa 70% tutkimusorganisaatioiden hyväksytyistä kustannuksista.

Yrityksille tarjottu rahoitus koostuu tutkimus- ja kehitystoiminnan laina- ja avustusrahoituksesta.

Real Needs Industries mukaan Tekesin BEAM ohjelmaan

Real Needs Industries pääsi Tekesin asiakkaaksi

globalvoc_logo

Real Needs Industries ylläpitää GlobalVoC-palvelua

Suomalainen Real Needs Industries hakeutui iRahoituksen avulla Tekesin asiakkaaksi.

Alkujaan homma potkaistiin käyntiin jo ennen y-tunnuksen hankkimista, kun yrityksen tulevat omistajat kartoittivat eri rahoitusmahdollisuuksiaan. Aloitustapaamisessa kävimme läpi alustavaa liiketoimintasuunnitelmaa ja tämän pohjalta arvioimme perustettavan yrityksen mahdollisuuksia julkisiin avustuksiin. Yrityksen innovaativinen lähestymistapa Voice of the Customer -asiakastutkimusten tuotteistamiseen vaikutti kaikinpuolin todella lupaavalta.

Syksyllä 2015 yritys oli saatu perustettua ja me täällä iRahoituksella aloitimme varsinaisen hakemusvalmistelun. Yrityksen liikeidea soveltui mainiosti Tekesin ja ulkoasiainministeriön yhteistyössä ylläpitämään BEAM-ohjelmaan. Tämä ”Business with Impact” -ohjelma  keskittyy auttamaan suomalaisia yrityksiä ratkaisemaan maailmalla vaikuttavia kehityshaasteita ja rakentamaan innovaatioiden päälle kestävää liiketoimintaa.

Yrityksen toiminnan aloittaminen nappasi oman aikansa ja rahoituspäätöstäkin odoteltiin vuodenvaihteeseen asti. Odottaminen ja kattava valmistelu kannatti, sillä yritys valittiin mukaan BEAM-ohjelmaan ja sai samalla Tekesiltä avustusta 49 950 euroa.

Digiboosti avustus vauhdittaa liiketoimintaa

Tekes Digiboosti

Digiboostilla yritys voi palkata digiosaajan ”puoleen hintaan”.

Tekes pamautti pöydälle uuden avustusmuodon Digiboosti kampanjan muodossa. Kampanjalla autetaan

  • sekä pk-firmoja kehittämään liiketoimintaansa
  • että juuri irtisanottuja työllistymään uudelleen.

Digiboosti tuo yrityksiin alan osaajia

Palkkaamalla digialan osaajan kehittämään, tai nimensä veroisesti ”boostaamaan”, yrityksen liiketoimintaa digitalisaation avulla saadaan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset kehittyvät ja tekijät saavat osaamistaan vastaavaa työtä. Tekes pyrkii osaltaan madaltamaan tätä pariutumiskynnystä.

Käytännössä Digiboosti on Tekesin kampanja/avustusmuoto, jossa Tekes maksaa puolet palkattavan henkilön palkasta. Maksimissaan Tekes sitoutuu tukemaan yritystä vuoden ajaksi.

Mitä hakeminen vaatii?

Hakevan yrityksen tulee olla pk-yritys, jolla on mielellään jo tiedossa tutkimus- tai kehityspainotteinen projekti, joka vaatii digiammatilaisen kosketusta. Varsinaisia toimialarajoituksia ei kyseiselle rahoitukselle ole, vaikkakin rahoituksen tavoitteena on kehittää erityisesti perinteisten toimialojen yritysten liiketoiminnan digitalisaatiota.

Palkattava digitalisaation ammattilainen saa vuorostaan tulla minkälaisesta taustasta hyvänsä.

Pienyritysten kanssa työskennelleenä näen digiboostin erityisesti hyödyttävän yrityksiä, jotka ovat tähän asti puntaroineet tiiminsä osaamisen karttuttamista kuitenkaan siihen vielä ryhtymättä. Monesti vaakakupissa on painanut kasvavat kustannukset, joiden jakamiseen olisi nyt mahdollisuus Tekesin uuden kampanjan myötä.

MOT:n yritystukiaineisto 1997-2013

Avoindata.fi sivustolla on julkaistu Yleisradion MOT-ohjelman keräämä yritystukiainesto. Julkaistu aineisto kokooaa periaatteessa yhteen tiedot suorien yritystukien saajista viimeisten 17 vuoden ajalta.

Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain.

Yritystukiaineisto on kultakaivos tonkijoille

MOT:n yritystukiaineisto on minun tietääkseni ehdottomasti laajin koskaan julkisesti objektiivinen tilasto yritystuista. Nopealla vilkaisulla (ja muutamalla pivot-taulukolla) yritystukiaineisto kätkee paljon mielenkiintoista tietoa. Aineiston perusteella kaikki aina kansalaisaktivistista journalistiin pystyvät varmasti tekemään mielenkiintoisia havaintoja ja raflaavia artikkeleita.

Itse haluaisin ainakin nähdä kattavan ja objektiivisen regressioanalyysin yritystukien vaikutuksista yritysten kehittymiseen. Kansalaisjournalisti (kenellä on puhdas mieli, aikaa ja erityisesti tilastomatemaattista osaamista) pystyisi ainakin poistamaan osan nykyisistä selvityksistä ongelmia kuten esimerkiksi kaikki korrelaatioon ja kasualiteettiin liittyvät ongelmat.

Pk-yritysten rahoitus – TEM:n selvitys

Työ- ja elinkeinoministeriö on maaliskuussa julkaissut uusimman version pk-yritysten rahoitus -selvityksestä. Selvitys perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin ja kuvaa TEM:n mukaan kattavasti kotimaisten pk-yritysten rahoitukseen, kehitykseen, toimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyviä käsityksiä.

Selvityksen perusteella tehtävät keskeisimmät havainnot ovat, että:

  1. pankkien rooli on merkittävä
  2. ELY- ja Tekes-tuet ovat ainoastaan pienelle porukalle
  3. Bisnesenkeleitä ja pääomasijoitusyhtiöitä käytetään yllättävän usein
Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Julkista rahoitusta yleisimmin Finnverasta

Selvityksen mukaan pk-yritykset hakevat kaikkein todennäköisimmin rahoitusta pankkien jälkeen Finnverasta. Tämä sinänsä ei ole yllättävää, jos otetaan huomioon muiden julkista rahoitusta tarjoavien toimijoiden, eli ELY-keskusten ja Tekesin rahoituksen painopisteet ja yleisesti suomalaisten yritysten luonteen.

Käytännössä suurin osa yrityksistä ja näiden rahoitusta vaativista hankkeista ovat suoraan ELY- ja Tekes-tukien ulkopuolella.

Itselleni ehkä suurimpana yllätyksenä tuli, että Tekesin ja ELY-keskuksen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia hyödynnettiin suurin piirtein yhtä todennäköisesti kuin bisnesenkelien ja yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden antamaa rahoitusta.

En olisi veikannut, että suomalaiset yrittäjät ovat näin innokkaita myymään osuuksia omista yrityksistään.

Pankkien roolia pyritään pienentämään

TEM:n selvitys toisaalta nostaa esiin tarpeen laajentaa yritysrahoitusta myöntävää ”pohjaa”. Nykyinen järjestelmä nojaa ehkä jopa liikaa pankkeihin, jotka ovat jatkuvan säännöstelyn kohteen. Uusien yritysrahoitusmahdollisuuksiin ja nykyisen pankkipohjaisen järjestelmän ongelmiin olemme aikaisemmin ottaneet kantaa mm. tässä 1 ja tässä 2.

Mielenkiinnolla ainakin itse odotan, että miten joukkorahoitus tulee muuttamaan yritysrahoitusta.

Autamme sinua hakemaan yritystukea - 100% rahoitustakuu!

Kerro meille tilanteestasi ja me kerromme veloituksetta kuinka sinun kannattaa edetä!