Media Fast Track – 5milj€ media-alan kasvuun

Tekes julkaisi uuden tukiohjelman media-alalle.

Media Fast Track -ohjelman tarkoitus on löytää ja kasvattaa Suomesta kansainvälisen tason ideoita ja vauhdittaa media-alan innovaatiota. Ohjelmassa on jaossa yhteensä viisi miljoonaa euroa.

Ohjelman haku alkaa tammikuun 8 päivä ja potentiaalisimmat ideat kutsutaan pitchaamaan 9. helmikuuta järjestettävään Media Honeypot -tapahtumaan.

Media Fast Track

Kenelle: Kaikille tulevaisuuden medialiiketoiminnan rakentajille

Haku alkaa: 08.01.2017 – Lähetä hakemus tästä

Pitchaus: 09.02.2017

Tukea jaossa: 5 000 000 €

 

Kokemuksia Tredean Innovaatiosetelistä

Tredean innovaatiosetelit ovat nyt olleet pari viikkoa haettavina, ja ensimmäisen viikon jälkeen niitä oltiin jo myönnetty yhdeksän kappaletta. En ole itse nähnyt viimeisiä lukuja mutta veikkaisin, että tälle vuodelle korvamerkityt setelit on joko jaettu tai lähes lopussa… kuitenkin Tredean innovaatioseteleitä on tänä vuonna jaossa 100 000 euron edestä.

Tredean innovaatiosetelillä patenttihakemus

Meillä itsellä on menossa kehitysprojekti, jossa rakennamme oppivaan tekoälyyn ja konenäköön perustuvaa kirjanpitosovellusta. Tähän liittyen olemme tehneet pari liiketoimintamalliin ja menetelmään liittyvää innovaatiota, jotka tulemme suojaamaan patenteilla.

Haimme viime viikon alussa Tredean innovaatioseteliä ja hakemuksen laatimisessa meni itseltäni noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen lähetin hakemuksen järjestelmään ja vielä saman päivän aikana saimme hyväksyvän päätöksen. Pakko sanoa, että olimme positiivisesti yllättyneitä innovaatiosetelin keskeisistä ominaisuuksista, eli:

  • pienestä byrokratian määrästä ja
  • hakemusprosessin nopeudesta

Meidän tapauksessa pääsimme käytännössä siirtymään hakemuksen muotoilusta patenttihakemuksen laatimisen aloitukseen yhdessä työpäivässä – ihan mahtavaa!

Ensi vuonna lisää innovaatioseteleitä

Ei haittaa, vaikka tämän vuoden osalta potti on voitu jo jakaa ja et ehtinyt vielä hakea tukea oman idean edistämiseen. Ensi vuodelle Tredean innovaatioseteleihin on korvamerkitty (muistaakseni) uudet 400 000 euroa.

Joten nyt kannattaa aloittaa oman hankkeen muotoilu innovaatioseteliä varten ja kartoittaa mahdollisia palveluntarjoajia. Ihan näin omasta kokemuksesta sanon, että ennen palveluntarjoajan valintaa kannattaa ehdottomasti keskustella heidän kanssaan.

Kävimme itse meidän innovaatioprojektin läpi valitun palveluntarjoajan kanssa ennen hakemuksen jättämistä, jotta tiesimme mitä olemme ostamassa. Uskoisin, että tästä oli myös hyötyä setelin saamisessa, koska se osoittaa meillä olevan sitoutumisen projektiin ja oma-aloitteisuutta.

Innovaatisetelin yleisimmät hylkäysperusteet

Tekesin innovaatioseteli toimii jo täyttä häkää ja ensimmäiset hakijat ovatkin jo saaneet setelinsä. Valitettavasti sekaan mahtuu myös hylsyn saaneita. Kokeilun alkutaipaleen aikana noin 30% hakijoista on saanut hakemukselleen kielteisen päätöksen.

Tekesin tilaisuudessa 20.10 avattiin mm. yleisimpiä syitä siihen, miksi yritys ei saa innovaatioseteliä. Eli tällä kertaa tarjolla on ”Vältä nämä virheet” -tyyppinen blogi-postaus, jotta tiedät mitä innovaatiosetelillä ei rahoiteta.

Mokat ja hutilointi hakemuksessa

Ensimmäinen moka: Yritys ei valmistele hakemustaan kunnolla. Vastaan on kuulemma tullut hakemuksia, joissa on jätetty kokonaan kertomatta mihin innovaatiosetelillä ostettava palvelu liittyy tai mitä ongelmaa yritys sen avulla koittaa ratkoa. Eli, kun teet hakemusta kerro selkeästi miksi ja mihin yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista.

Toinen moka: Vastuuhenkilöksi nimetään joku yrityksen ulkopuolelta, eli esimerkiksi palvelua tarjoava konsultti. Tämä johtaa suorilta kielteiseen päätökseen. Projektin vastuuhenkilön pitää siis olla yrityksestä, joka hakee innovaatioseteliä

Kolmas moka: Kasvuhaluttomuus. Tämä on ehkäpä omaan korvaan särähtävin moka. Innovaatiosetelillä pyritään tukemaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä helpottamalla innovaatiotoiminnassa tarvitun osaamisen hankkimista. Kasvuhalun pitäisi siis olla itsestäänselvyys.

Yritys ei sovellukaan setelin käyttäjäksi

Neljäs moka: Ei tarkisteta yrityksen muodollista soveltuvuutta. Alla oleva lista ja Tekesin omat ehdot, kannattaa oikeasti tsekata läpi, jotta ei tule tehtyä turhaa työtä.

Mitä innovaatiosetelillä ei rahoiteta:

  • Toiminimiä
  • ”Pöytälaatikko” -yrityksiä. Hakijalla pitää olla vakiintunutta sekä odotettavissa olevaa liikeotoimintaa
  • Yrityksiä, joilla on verovelkaa tai maksuhäiriötä (Alfarating on oltava vähintään A)

Siinäpä tärkeimmät poiminnot aamupäiväisestä. Nyt kun pahimmat suden kuopat on tiedossa, niin voi vähän varmemmin mielin alkaa hahmottelemaan omaa innovaatioseteliprojektia.

Hyviä huomioita Tredean innovaatiosetelistä

Innovaatioseteli Tampere - infotilaisuus pidettiin Mediapoliksella

Innovaatiosetelistä kiinnostuneet palveluntarjoajat kohtasivat Mediapoliksella

Tampereen Mediapoliksella pidettiin keskiviikkona 12.10 innovaatiosetelin infotilaisuus. Tällä kertaa tilaisuus oli suunnattu lähinnä palveluntarjoajille.

Päällimmäisenä pointtina painotettiin, että innovaatioseteli on nyt julkaisun yhteydessä pilotointivaiheessa. Takana tässä on ”fail fast”-tyylinen ajattelu, eli tuupataan innovaatioseteli siis nopeasti ulos mahdollisimman vähällä byrokratialla, jonka jälkeen testataan, parannettaan ja muokataan tarvittaessa. Ei siis koiteta ennakoida ihan jokaista mahdollista viilausta vaativaa kohtaa, vaan ratkotaan niitä sitten pilotoinnin aikana.

Kunhan homma saadaan käyntiin, niin palaute sekä palveluntarjoajilta että hakijoilta tulee olemaan isossa roolissa.

Hyviä huomioita Tredean innovaatiosetelistä

Tilaisuuden parasta antia oli katsomosta heitetyt keskustelun avaukset, joiden seassa oli hyviä pointteja mm.

  • alv-osuuden sisällyttämisestä seteliin,
  • ”ryhmä”seteleistä
  • sekä setelien hakuaikataulutuksesta

Arvonlisävero ja sen sisällyttäminen seteliin

Poiketen Tekesin innovaatiosetelistä, näillä näkymin alv-osuus ei sisälly seteliin. Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, että setelin käyttäjä maksaa aina alvin palveluntarjoajalle. Esim. jos seteli on suurudeltaan 5000€, niin palveluntarjoajan lasku on alvin verran eli 1200€.

Päänvaivaa tämä voi aiheuttaa mikroyrityksille, sillä kyseessä voi olla suhteellisen iso kuluerä, vaikka se käytännössä onkin vähennettävissä verotuksessa. Mutta eniten harmaita hiuksia tämä alv-menettely aiheuttaa niille, joilla ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Tähän liittyen seteliä mainostetaan hieman harhaanjohtavasti 100% avustuksena, mikä ei siis ihan aina tule toteutumaan. Tilaisuudessa annetun palautteen perusteella, tähän ollaan tekemässä muutosta ja kommunikaatiota viilamassa parempaan suuntaan – mukava nähdä näin joustavaa toimintaa!

Yritysryhmille suunnatut palvelupaketit ovat mahdollisia

Palveluntarjoajat voivat tarjota palvelupaketteja, jotka vaativat toteutuakseen useamman yrityksen (esimerkkinä vaikkapa parin päivän koulutustilaisuus aiheesta X, joka auttaa yrityksiä innovaatiotoiminnassa). Näissä palveluntarjoajalta vaaditaan aktiivisuutta ja tirehtöörin roolia, jotta ryhmä varmasti saadaan kasaan ja palvelu toteutettua suunnitellusti.

Setelien hakuaikataulua voidaan porrastaa

Innovaatioseteli on ”first come, first served” tyylinen avustus – ja ainakin ensivuodelle on suunnitteilla on, että haku tapahtuisi useammassa erässä (kuitenkaan mitään virallista tästä ei vielä ole sovittu). Tällä koitetaan siis varmistaa, ettei koko vuoden setelibudjetti pala heti alkuvuodesta.

Tässäpä mielenkiintoisimmat pointit, joita omaan korvaan tarttui. Niinjoo, ja muistutuksena setelin hakijoiden puoli aukeaa marraskuun alussa!

Tekes asiointi – Mitä tietoja hakemuksestasi on saatavilla julkisesti?

Reilu vuTekes asiointi osi sitten kohuttiin Tekesin tietomurrosta, jossa asiakkaiden hakemuksia oli vuotanut järjestelmän ulkopuolelle. Muutama it-kaveri oli siis huomannut tietoturva-aukon, ladannut sitä kautta tietokannan ja ilmoittanut sitten tästä turvaukosta Tekesille. No nämä tiedot eivät onneksi ainakaan näillä näkymin päätyneet julkisuuteen ja pöhinä jutun ympärillä on laantunut.

Kuitenkin Tekesille jätetyistä hakemuksista tulee saataville tietoa, joka on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Henkilökohtaisesti pidän tätä hyvänä juttuna, sillä näin saadaan edes hieman sitä pitkään kaivattua läpinäkyvyyttä julkisenrahoituksen piiriin ja nähdään suoraan ketkä ovat yritystukien ”kanta-asiakkaita”.

Hakemuksista julkisesti saatavilla olevat tiedot

Tekesin rahoittamien projektien tiedot ovat saatavilla omassa tietokannassaan, josta niitä voi käydä hakemassa ja tutkimassa. Tämän hetkinen selattava aineisto kattaa vuodet 2010-2015 ja on jaettu

Tällä hetkellä tietokannasta on siis saatavilla jo rahoitettujen projektien tiedot, jotka pitävät sisällään rahoitetun yrityksen

  • nimen/y-tunnuksen,
  • ja rahoituksen suuruuden.

Projektien nimiä, sisällönkuvauksia tai päätösten perusteluja ei ole saatavilla, sillä ne on linjattu liikesalaisuuksiksi.

Muutoksia tietojen julkisuuteen

2016 korkein hallinto-oikeus määräsi, että edellä mainitut tiedot (hakijan nimi ja haetun rahoituksen suuruus) tulee saattaa julkisiksi kaikista hakemusten jättäjistä – eli siis myös kielteisen päätöksen saajista.

Muutoksen myötä hakijan tiedot tulevat julkisiksi heti kun hakija on jättänyt hakemuksen Tekesin sähköiseen asiointiin. Tämä linjaus koskettaa myös jo aikaisemmin jätettyjä sekä myös peruutettuja hakemuksia.

Nämä tiedot on jo nyt saatavilla erillistä pyyntöä vastaan, mutta vuoden 2017 aikana ne on tarkoitus tuoda osaksi tietokantaa. Mielenkiinnolla odottelen, että millaisia poimintoja tuolt tietopankistaa, joka kattaa kielteiset ja vireillä olevat hakemukset,  pääsee tekemään.

Matkailun kasvuohjelmat – Mitä ne on?

Suoraan yrityksille maksettavien yritystukien lisäksi valtiorahoitteiset kasvuohjelmat tukevat yritysten toimintaa. Tällä hetkellä pyörivät matkailun kasvuohjelmat, joilla edistetään mm. kotimaisen matkailualan kehittymistä ja suuntautumista kansainvälisille markkinoille, saivat kesän aikana jatkorahoitusta. Rahoitus varmistui kolmelle Team Finlandin matkailun ohjelmalle, jotka ovat:

Matkailun kasvuohjelmat mitä niissä tehdään?

Matkailun kasvuohjelmat pyrkivät tarjoamaan yrityksille, kokoon katsomatta, paremmat eväät kehittää liiketoimintaansa kansainvälisemmäksi. Ohjelmissa tuodaan yhteen alan toimijoita aina aktiviteettien tarjoajista suuriin hotelliketjuihin. Yhteistuumin eri toimijoiden palveluita paketoidaan yhteen ja tuotteistetaan helpommin lähestyttäviksi kokonaisuuksiksi, joita voidaan sitten tarjota ulkomaalaisille matkanjärjestäjille.

Voi siis sanoa, että matkailun kasvuohjelmissa panostetaan koko alaa hyödyttävään markkinointi- ja myynninedistämistyöhön. Tämän panostuksen on tarkoitus jatkua aina vuoden 2017 loppuun asti.

Saako kasvuohjelmista avustusta?

Tällä hetkellä Team Finlandin kasvuohjelmat ovat keskittyneet kehittämään ja tukemaan matkailualaa muiden toimien kautta – eli kasvuohjelmista ei ole haettavissa yritystukia. Team Finland tukee matkailualan myyntityötä panostamalla sekä jakeluteiden kehittämiseen että kohdemarkkinoille suunnatuilla toimenpiteillä.

Esimerkiksi kesän aikana ohjelmat roudaavat noin 300 henkilöä eri maista tutustumaan Suomen kohteisiin ja tarjolla oleviin matkailutuotteisiin. Tämä poppoo sisältää matkailualan vaikuttajia aina  matkanjärjestäjistä, bloggereihin ja toimittajiin.

Vaikka avustusta ei kasvuohjelmista olekaan haettavissa, kannattaa niihin osallistua. Yhdessä tuumailun tuloksena voi nimittäin löytää aivan uusia palvelukonsepteja, jotka vuorostaan avaavat ovia muiden julkisten tahojen tarjoamiin yritystukiin. Mm. Ely-keskuksilta on haettavissa yritystukea uusien palveluiden kehittämiseen ja toiminnan kansainvälistämiseen.

 

Vieraskynä: Miten yritysideoita voi hankkia

”Innovaatiot ja yritystuet kulkevat käsi kädessä. Saamme tasaisin väliajoin kartoittavia kyselyitä yritteliältä nuorilta eri yritystukien mahdollisuuksista. Monella on jo valmiina visio omasta ideastaan, kun taas osa vasta haaveilee seuraavasta Pokemon Go:n laajuisessta läpimurrosta. Yritteliäisyydellä pääsee pitkälle, mutta julkista rahoitusta saadakseen tarvitaan hieman enemmän kuin pelkkä halu tehdä jotain hienoa – nimittäin toimiva yritysidea, innovaatio tai keksintö.

Tällä kertaa yritysideoihin keskittyvän keskustelun avauksen tarjoaa vierailevana tähtenä nettimarkkinoinnin helpottamiseksi pystytetty Kahvitauko.fi, jossa artikkeli on alkuperäisessä muodossaan julkaistu.”

Syysterveisin,
Jaakko, iRahoitus

Kahvitauko.fi vieraskynä – Yritysideoita nuorille

Sen sijaan, että hyviä nuorille yrittäjille soveltuvia yritysideoita listattaisiin tähän, (mikä on käytännössä aika mahdoton tehtävä) kerron teille menetelmästä, jonka avulla olemme itse testanneet yritysideoitamme erittäin nopeasti ja edullisesti.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menetelmä perustuu siihen, että luodaan mahdollisimman paljon erilaisia liikeideoita, jotka testataan välittömästi todellisten asiakkaiden kanssa. Testauksen jälkeen ideoista karsitaan jäljelle vain paras, jota sitten ryhdytään viemään täydellä höyryllä eteen päin.

Netti toimii testauskenttänä

Monelle aloittelevalle nuorelle yrittäjälle fyysisen kaupan perustuminen, apin koodaaminen tai valmistetun tuotteen myyminen on aivan liian kallista. Omiin kokemuksiin vedoten, helpoin ja kivuttomin tapa yrittäjyyden aloittamiseen on keskittyä digitaalisiin palveluihin. Hyvinä puolina näissä on se ettei digipalveluiden myynti vaadi suuria alkuinvestointeja ja asiakkaiden tavoittaminen on suhteellisen helppoa.

Asiakkaiden tavoittaminen onnistuu vaivattomasti eritoten, jos digipalvelu on suunnattu yrityksille. Tällöin voimme hyödyntää sähköpostikampanjointia, mikä voi kuulostaa vanhatavalta, mutta oikein toteutettuna se on halvin, tehokkain ja nopein tapa hankkia potentiaalisia asiakkaita sivuille. Muut toimet kuten perinteinen printtimedia, Google mainokset tai optimointi ei pääse lähellekkään sähköpostimarkkinoinnin kustannus-hyöty suhdetta.

”Tehoduo” tuottaa yritysideoita

Tehoduo, jota käytämme itse digitaalisten palveluiden kehittämisessä, sisältää kaksikon:

  • WordPress ja Themeforestin ”teemat”

WordPress on yksi helppokäyttöisimmistä alustoista nettisivujen luontiin. Kun taas Themeforestin teemat, jotka asennetaan WordPressiin, ovat  ns. valmiita palveluita, jotka sisältävät kaiken mitä nettiliiketoiminnan aloittamiseksi tarvitaan. Valmiista teemasta löytyy siis kaikki aina nettisivujen ulkonäöstä toimivaan verkkokauppaan asti.

Hyvältäkään kuulostavaan yritysideaan ei kannatta upottaa kaikkea aikaansa ennen kuin kysyntä on varmistettu. Tehoduo taipuu siis sekä ideointiin, että kysynnän varmistamiseen. Tässä on tiivistetysti meidän reseptimme WordPress & Themeforest parivaljakon käyttöön:

  1. Tutustu Themeforestin WordPress tarjontaa
    • ”Live Preview” nappulasta pääsee esikatselemaan teemoja tarkemmin
  2. Mieti millaisiksi palveluiksi teemat voisivat taipua
  3. Valitse ja osta teema (Hinnat usein vain muutamia kymppejä)
  4. Asenna WordPress (Käytä apuna ilmaista Kahvitauko.fi Avustajaa)
  5. Asenna teema ja muokka se yritysidean tarpeisiin sopivaksi
  6. Asenna juuri luodulle sivulle analytiikka
  7. Hanki sivuille liikennettä esimerkiksi sähköpostikampanjalla tai vaikka Adwordsin avustuksella
  8. Katso miten kävijät käyttäytyvät sivuilla -> onko palvelulla kysyntää?
  9. Lopuksi päätä palvelun jatkosta

*Tehoduoreseptin noudattamiseen löytyy ilmaiset video-ohjeet Kahvitauko.fi:n virtuaali Avustajasta

Case-esittely: Listify ja siitä johdettavat yritysideat

Listify on Themeforestissa tarjolla oleva teema, jolla voi kyhätä vain muutamassa tunnissa hakemistopohjaisen nettipalvelun, jolle  käyttäjät voivat itse lisätä omia ilmoituksiaan. Listyfy siis taipuu vaikka samaan kuin Airbnb tai muut vastaavat vuokrauspalvelut.

Mitähän me voitaisiin kehitellä Listifyita käyttäen, hmmm… No lähdetään liikkeelle siitä, että mietitään yritysidea, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan ja johon Listify taipuu. Pyöritelläänpä hieman lukuja:

  • Tampereella asustaa noin 300 000 ihmistä.
  • Keskimäärin perheessä on neljä henkilöä -> Tampereella on 75 000 perhettä.
  • Vuosittain joka kymmenes muuttaa -> Tampereella muuttoja tapahtuu noin 7 500.
  • Muutettaessa tarvitaan, jotain mihin tavarat sullotaan eli pakua tai peräkärryjä
  • Harva omistaa peräkärryjä ja muuttoa varten ostaminen ei ole kovin fiksua -> Peräkärryjen vuokrauspalvelulle voisi olla kysyntää

Listifyilla tällaisen vuokrauspalvelun tekeminen ei vie kuin muutaman illan ja budjettiinkaan ei tarvitse oman ajan lisäksi varata 100 euroa enempää. Listify -teemasta meidän pitäisi muokata peräkärryjen vuokrauspaikka, eli käytännössä:

  • Demosivun raflat korvattaisiin peräkärryillä
  • Annettaisiin käyttäjien ilmoittaa peräkärryjä vuokrattaviksi

Kun nämä on tehty, kuka tahansa voi selata vuokrattavina olevia peräkärryjä, valita itselleen soveltuvan ja hoitaa varauksen- ja maksun automaattisesti Listyfyin kautta. Näppärää eikö. Ei tarvinnut tuhlata tuhansia euroja sivujen koodaamiseen ja palvelun kehittämiseen, vaan ideaa päästiin testaamaan välittömästi oikeiden ihmisten avulla. Rakenna Airbnb kaltaiset sivut alle viikossa Kahvitauko.fi:n ilmaisen virtuaali avustajan avulla.

Digiboosti avustus vauhdittaa liiketoimintaa

Tekes Digiboosti

Digiboostilla yritys voi palkata digiosaajan ”puoleen hintaan”.

Tekes pamautti pöydälle uuden avustusmuodon Digiboosti kampanjan muodossa. Kampanjalla autetaan

  • sekä pk-firmoja kehittämään liiketoimintaansa
  • että juuri irtisanottuja työllistymään uudelleen.

Digiboosti tuo yrityksiin alan osaajia

Palkkaamalla digialan osaajan kehittämään, tai nimensä veroisesti ”boostaamaan”, yrityksen liiketoimintaa digitalisaation avulla saadaan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset kehittyvät ja tekijät saavat osaamistaan vastaavaa työtä. Tekes pyrkii osaltaan madaltamaan tätä pariutumiskynnystä.

Käytännössä Digiboosti on Tekesin kampanja/avustusmuoto, jossa Tekes maksaa puolet palkattavan henkilön palkasta. Maksimissaan Tekes sitoutuu tukemaan yritystä vuoden ajaksi.

Mitä hakeminen vaatii?

Hakevan yrityksen tulee olla pk-yritys, jolla on mielellään jo tiedossa tutkimus- tai kehityspainotteinen projekti, joka vaatii digiammatilaisen kosketusta. Varsinaisia toimialarajoituksia ei kyseiselle rahoitukselle ole, vaikkakin rahoituksen tavoitteena on kehittää erityisesti perinteisten toimialojen yritysten liiketoiminnan digitalisaatiota.

Palkattava digitalisaation ammattilainen saa vuorostaan tulla minkälaisesta taustasta hyvänsä.

Pienyritysten kanssa työskennelleenä näen digiboostin erityisesti hyödyttävän yrityksiä, jotka ovat tähän asti puntaroineet tiiminsä osaamisen karttuttamista kuitenkaan siihen vielä ryhtymättä. Monesti vaakakupissa on painanut kasvavat kustannukset, joiden jakamiseen olisi nyt mahdollisuus Tekesin uuden kampanjan myötä.

MOT:n yritystukiaineisto 1997-2013

Avoindata.fi sivustolla on julkaistu Yleisradion MOT-ohjelman keräämä yritystukiainesto. Julkaistu aineisto kokooaa periaatteessa yhteen tiedot suorien yritystukien saajista viimeisten 17 vuoden ajalta.

Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain.

Yritystukiaineisto on kultakaivos tonkijoille

MOT:n yritystukiaineisto on minun tietääkseni ehdottomasti laajin koskaan julkisesti objektiivinen tilasto yritystuista. Nopealla vilkaisulla (ja muutamalla pivot-taulukolla) yritystukiaineisto kätkee paljon mielenkiintoista tietoa. Aineiston perusteella kaikki aina kansalaisaktivistista journalistiin pystyvät varmasti tekemään mielenkiintoisia havaintoja ja raflaavia artikkeleita.

Itse haluaisin ainakin nähdä kattavan ja objektiivisen regressioanalyysin yritystukien vaikutuksista yritysten kehittymiseen. Kansalaisjournalisti (kenellä on puhdas mieli, aikaa ja erityisesti tilastomatemaattista osaamista) pystyisi ainakin poistamaan osan nykyisistä selvityksistä ongelmia kuten esimerkiksi kaikki korrelaatioon ja kasualiteettiin liittyvät ongelmat.

Pk-yritysten rahoitus – TEM:n selvitys

Työ- ja elinkeinoministeriö on maaliskuussa julkaissut uusimman version pk-yritysten rahoitus -selvityksestä. Selvitys perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin ja kuvaa TEM:n mukaan kattavasti kotimaisten pk-yritysten rahoitukseen, kehitykseen, toimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyviä käsityksiä.

Selvityksen perusteella tehtävät keskeisimmät havainnot ovat, että:

  1. pankkien rooli on merkittävä
  2. ELY- ja Tekes-tuet ovat ainoastaan pienelle porukalle
  3. Bisnesenkeleitä ja pääomasijoitusyhtiöitä käytetään yllättävän usein
Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Kuvan lähde: Rikama, S. 2015. Pk-yritysten rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriö. s. 9.

Julkista rahoitusta yleisimmin Finnverasta

Selvityksen mukaan pk-yritykset hakevat kaikkein todennäköisimmin rahoitusta pankkien jälkeen Finnverasta. Tämä sinänsä ei ole yllättävää, jos otetaan huomioon muiden julkista rahoitusta tarjoavien toimijoiden, eli ELY-keskusten ja Tekesin rahoituksen painopisteet ja yleisesti suomalaisten yritysten luonteen.

Käytännössä suurin osa yrityksistä ja näiden rahoitusta vaativista hankkeista ovat suoraan ELY- ja Tekes-tukien ulkopuolella.

Itselleni ehkä suurimpana yllätyksenä tuli, että Tekesin ja ELY-keskuksen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia hyödynnettiin suurin piirtein yhtä todennäköisesti kuin bisnesenkelien ja yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden antamaa rahoitusta.

En olisi veikannut, että suomalaiset yrittäjät ovat näin innokkaita myymään osuuksia omista yrityksistään.

Pankkien roolia pyritään pienentämään

TEM:n selvitys toisaalta nostaa esiin tarpeen laajentaa yritysrahoitusta myöntävää ”pohjaa”. Nykyinen järjestelmä nojaa ehkä jopa liikaa pankkeihin, jotka ovat jatkuvan säännöstelyn kohteen. Uusien yritysrahoitusmahdollisuuksiin ja nykyisen pankkipohjaisen järjestelmän ongelmiin olemme aikaisemmin ottaneet kantaa mm. tässä 1 ja tässä 2.

Mielenkiinnolla ainakin itse odotan, että miten joukkorahoitus tulee muuttamaan yritysrahoitusta.

Autamme sinua hakemaan yritystukea - 100% rahoitustakuu!

Kerro meille tilanteestasi ja me kerromme veloituksetta kuinka sinun kannattaa edetä!